Viekas – Viestintäkasvatuksen seura

Otavassa oltiin myös kaksi vuotta Viestintäleirillä.

2012 leiri oli Otavan opistolla, Mikkelissä. Leiripaikka vuosimallia 2012 Leiripaikka oli oivallinen, varsinkin kun sää on ollut mitä mahtavin!

Leiriläisiä oli yhteenä yli 70 ja ensikertalaisiakin on toistakymmentä. Vanhoja Rouvia oli myös ennätysmäärä, joka mukavasti näkyi leirin arjessa! Kioskissa on ollut erityisen paljon herkullisia leivonnaisia… Tulijoita ja menijoitä on taas entiseen tapaan runsaasti ja viikonlopun miehitys kasvoi n. 15 henkilöllä.

Ensimmäistä kertaa leirin historiassa tehtiin QRkoodeja. Radion kesähittinä soi JVG F. FREEMANin – Karjala Takaisin.

Vuoden 2011 kesäleiri pidettiin Vihdin Jokikunnassa, eli pitkästä aikaa Etelä-Suomessa. Leiri pidettiin Jokikunnan koululla, noin kymmenen kilometrin päässä Vihdin keskustasta.

Koulu sijaitsi mäen päällä, joten Radio Viekas kuului hyvin 10 km:n säteellä. Koulu oli vanha kyläkoulu, jossa oli vähän luokkia ja paljon portaita. Kesäkuun alku olikin tänä vuonna poikkeuksellisen kuuma, yli kolmeakymmentä astetta monena päivänä, ja portaiden käveleminen sai useimmat puuskuttamaan ja auringon puolella olevat huoneet päät hikoamaan ihan luonnostaan.

Koululla oli myös haasteena porakaivo, jonka pumppu reistaili paljon leirin suuren vedenkulutuksen takia. Osana päivistä tarvitsi säästellä vettä, jotta paineet kaivossa tasaantuvat.

Koululla oli erittäin tunnelmalliseksi osoittautunut suuri katettu terassi, josta sai hyvän kuumiin kesäpäiviin soveltuvan ruokailutilan. Siinä oli hyvä tehdä ruokaa isolla paellapannulla varsinkin kun itse keittiö oli melkoisen pieni. Tämä taisi olla ensimmäinen leiri niin että oli vain yksi ruoka ja ravintola käytössä.

Lasten piirustusnurkka oli kovassa käytössä.

Leirin kioski oli erikseen ulkona olevassa puisessa varastossa jossa oli järkyttävän kuuma. Suklaat sulivat velliksi ja jääpalakone oli kovassa käytössä.

Leirillä oli noin 60 osallistujaa, joista kaksi Vihdin seudulta.

Leirin Tietotuutit olivat myös luettavissa Issuu-näköislehtipalvelusta.

Leiri 2010 pidettiin Vihannissa, 100km Oulusta alaspäin. Leiriläset ja suuri osa resursseista kulki leirille VR:n avustuksella. Leirin käytössä oli koulun alin kerros, joka sisälsi riittävästi luokkia, pienen hauskan kioskin, jonne saattiin ihkauudet jääkaappi ja pakastin, sekä tilavan opetuskeittiön ja mainion suurkeittiön. Tilat olivat siis erinomaset leirin tarpeisiin.

Leiriläisiä oli yhteensä noin 60 vaihtelevasti, milloin kukakin oli käymässä jossain tai vierailemassa.

Lehti tehtiin perinteiseen tapaan, taitettiin scribuksella ja jaettiin joka aamuksi telttoihin. Tosin yhtenä päivänä oli niin kova sade ja tuuli että monet siirtyivät nukkumaan kuka mihinkin koloon tai saliin. Täällä Oulun korkeudella yöt olivat myös huomattavasti kylmempiä kuin aiemmin leirillä, ensimmäisinä öinä oli jopa pakkasta.

Radiota kuunneltiin taajuudella 96,8Mhz ja netissä tietenkin. Varsinaista leiribiisiä ei ilmaantunut. Radiossa oli vielä cd-soittimet, mutta niitä ei enää juurikaan tarvittu.

Lehti ilmestyi joka päivä parikymmensivuisena, juttuja niissä oli niin paljon ettei kaikkia ole ehtinyt leirin aikana lukeakaan.

Infossa lähetettiin mm. ahkeraan tahtiin ryhmätekstiviestejä ruuanvalmistumisista, kiskan tarjoiluista ja milloin mistäkin, ylläpidettiin leirilokia ja keskustelupalstaa.

Videoita valmistui tällä leirillä joka ilta useita. Lisäksi leirillä vieraili yhtenä päivänä Ylen Mediabussi, joiden kanssa tehtiin kaikissa ryhmissä oma video. Näitä videoita näytetään mahdollisesti myös Ylen kanavalla syksyn mittaan.

Ruokaa valmistettiin vanhan kaavan mukaan molemmissa keittiöissä. Poikkeuksellisesti omia astioita ei juuri käytetty kun tiskausmahdollisuudet ulkona tai muuten järkevästi olivat olemattomat kun taas koulun keittiössä oli mahtikone ja monta muutakin keittiölaitetta. Niinpä päädyttiin että molemissa keittiöissä syödään koulun astioilla.

Ulkona ei muutenkaan otu juuri laisinkaan kun pihalla ei ollut paikkaa jalkapallonpeluulle? ja siellä oli niin turkaisesti hyttysiä että etelän ihmiset pysyivät sisällä. Ulkona oli myös niin kylmä pääsääntöisesti ettei siellä viihdytty.

Tällä leirillä Maijan 10v teltta lopullisesti.

Hirvensalmella oltiin myös toinen vuosi Viestintäleiriä pitämässä.

Kyllä on kivaa tehdä ruokaa!

Radiossa

Illan pinssejä etsimässä. Tämä ei olekaan niin helppoa kuin luulisi. Lisäksi on tärkeää merkata mitkä pinssit on jo jaettu, muuten seuraavana iltana on vaikea tietää mitä kellekin kuuluisi antaa.

Perunateatteri on tämä

Kiskassa oli oikea myyntiluukku

Leiri pidettiin Elomaan koululla, Hirvensalmella. Leiripaikka oli hyvä, erityisesti kioskin myyntiluukku oli erinomainen. Leirillä oli n. 70 ihmistä, aikuisia oli vuosien jälkeen paljon samoin kuin toisen polven pikkuleiriläisiä.

Viikko oli lämmin, osin jopa helteinen ja lähellä oli kauppojen lisäksi myös hyvä uimaranta. Uimavahdin roolia mietittiin paljon etukäteen, mutta loppujen lopuksi kaikki meni hyvin kun lanseerattiin uimarenksut jokaisen uimarin käteen. Hirvensalmelaisia leiriläisiä oli vain kolme (kaikki ensikertalaisia).

Katto vuosi ja koulun uusi lattia meinasi pilaantua.

MTV3 kävi tekemässä jutun aamutelkkariin, joka näytettiin 13.6.2007 ja pidettiin pitkään myös netissä katseltavana. Myös paikallinen media kävi haastattelemassa leiriläisiä, mutta ei ollut kiinnostunut Eu-edustaja Reino Paasilinnasta joka oli mukana leiriläisenä.

Leiriläisiä oli lähes 60, mukaanluettuna kultsit, resurssit ja vanhat rouvat. Lähes kaikki kultsit olivat ensikertalaisia.

Jussi Helminen vieraili leirillä ja Jussi Vuori kirjoitti keskustelupalstalle kuulumisiaan Hollannista. Petteri kävi kääntymässä leirillä.

Heinolassa sijaitsee yksi Viestintäkasvatuksen seuran käyttämistä leiripaikoista, Seminaarin koulu, jossa pidettiin viestintäleirit vuosina 2005 ja 2006. Koulu sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, OPEKON vieressä. Keskustan läheisyydestä huolimatta Heinola oli rauhallinen leiripaikka. Leirillä on poikkeuksellisen lyhyet välimatkat eri ryhmäpisteistä toiseen, koska Seminaarin koulu on rakennettu hyvin tiiviisti. Viekkaan käytössä oli molempina vuosina sauna Heinäsaaren Camping-alueella. Ruokaa valmistettiin kahdessa eri keittiössä, joista toisena toimi yläkerran laitoskeittiö ja toisena alakerrassa monitoimitila. Alakeittiöllä oli käytössään myös ulkona sijaitseva paellapannu.

Viestintäleiri 7.6-14.6. Vuonna 2005 erityisenä piirteenä olivat nauhoittavat valvontakamerat mahdollisten ongelmien varalle varalle.

Isolla porukalla (pääasiassa kultseja ja resursseja) saatiin aikaan pieni lyhytelokuva “Ylimääräinen silmäpari” ja sille traileri.

Muisteloita

“Leirin aikana moni leiriläinen huomasi, ettei kannata pystyttää telttaa alamäkeen: kaikki tavarat päätyvät ennen pitkää yhteen teltan seinistä ja yöllä nukkuja tuppaa vierimään kohti sitä samaista kulmaa. Ei varmaan olisi kestänyt kauaa, kunnes jonkun teltta olisi kumossa.” Mikko, joka pystytti telttansa tasaiselle maalle.

”Heinola oli mainio risteytys kaupunkia ja maalaiskuntaa: moderni koulu ja lähellä oleva keskusta yhdistyivät maaseudun rauhaan, eikä amiskulttuurin edustajista ollut tietoakaan, ainakaan yöllisillä läpiajotempauksilla mitattuna. Koulu oli kompakti, ja yläkeittiö mahtava. Alakerran kotitalousluokka, alakeittiö, ei ollut yhtä korea, mutta toimi sekin useimmissa tapauksissa. Läheinen sauna ja järvi olivat mahtavia. Jalkapalloakin päästiin hieman pelaamaan.” —Timo H. 12. kesäkuuta 2006 kello 22.12 (EEST)

”Heinola oli oikeasti mahtava leiripaikka! Sää ei muistaakseni ollut kovin erikoinen, ei mielestäni kylmä, mutta ei kuuma – sillainen hyvä viestintäleirikeli! Ryhmätekstiviestit olivat suuremmassa käytössä kuin Mellilässä, toimivat hyvin. Kokonaiskuvana vuoden 2005 viestintäleiri Seminaarin koululla oli mahtava – siitä ei näin vuoden jälkeenkään keksi mitään pahaa sanottavaa. Siitä tuli ’kauniita muistoja’!” —topi 14. kesäkuuta 2006

Mellilän Asemanseudun koulussa järjestettiin viestintäleiri vuonna 2004.

Leiritalo oli pitkulaisen muotoinen, ja kirpputorilta käytiin hakemassa sohva ja keittiötavaroita. Koulussa oli info-televisioita, joihin info vaihtoi uutistekstin aika ajoin. Keskellä ei mitään, mikä oli hyvä asia joidenkin mielestä.

Toinen vuosi Luumäellä

Viiden vuoden Kuorevedettymisen jälkeen paikan vaihto tuntui tarpeelliselta. Luumäen lukiolla ja yläasteella pidetyltä leiriltä oli matkaa kauppaan ja Taavetin keskustaan vain puoli kilometriä. Lehtiverkko oli ensikertaa täysin pcpohjainen. GZigZag-viestijärjestelmä ja ryhmätekstiviestit koekäytössä. Käytössä vuokrattu pakettiauto. Ei kuormaautokuljetuksia, kuten aiemmin.

Leirillä olivat mukana myös slovenialaiset Marija, Jernej ja Vit Jenko. Erääksi iltapalaksi Marija leipoi perinteistä slovenialaista erikoisherkkua poticaa, mikä yleensä on kääretorttumaisesti valmistettua ja pähkinöillä maustettua, mutta sen sisällä voi olla mitä tahansa hedelmistä juustoihin. Taikina on erittäin sitkeätä ja se käsitellään paperinohueksi. Marijalla oli pöydän kokoisia, ohuita taikinalevyjä, jotka hän rullasi liinan avulla. Herkullista! Koko prosessi kuvattiin sekä videolle että lehteen.

3.4.2002 Tietotuuttitalkoot Sonerassa
1.- 2.6.2002 Rakennusleiri, Luumäki
3.-10.6.2002 Viestintäleiri, Luumäki

Kesäleirit järjestettiin normaalisti. Lisäksi syksyllä 2001 Viekaslaiset lähtivät yhdessä tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa bussilla Ro- maniaan.

03.-04.06.2001 Rakennusleiri, Kuorevesi Suinula
05.-12.06.2001 Viestintäleiri, Kuorevesi Suinula.
25.06.-01.07.2001 Pudasjärven viestintäleiri
03.-11.9.2001 Viestintäkasvatuksen seura ry:n Romanian ekskursio, Brasov, Romania

”Ensimmäinen kesäni kultsina” —Timo H.

“Ensimmäisenä tuli väistämättä mieleen Suinulan lankapuhelimet ja lähinnä niiden ‘asentaminen’. Puhelinjohtojen vetäminen oli kaikessa vaikeudessaan jotenkin mukavaa ja erittän mieleenpainuvaa. Ensimmäisenä Suinulan vessaladossa odotti joka vuosi yhtä sekainen kasa piuhoja, joista piti etsiä optimipituinen yksilö. Seuraavaksi oli vuorossa piuhan päiden säätö, toinen seinään kiinni ja toinen sopivaksi pistokkeeksi. Yleensä tämä vaihe suoritettiin sateessa. Yhtenä vuonna, olisiko ollut ’98 tai ’99, menimme Jyri Soppelan kanssa pyytämään apua Jussi Helmiseltä seinäänkytkennän kanssa (kaatosateessa tietenkin). Kytkiessään johtoa seinään Jussi muistutti aina välillä mahdollisista sähköiskuista ja niiden aiheuttamista terveydellisistä vaikutuksista.” Ville Vainio

Muita viestintäleirejä vuonna 2000:
06.-13.06.00 Viestintäleiri ja kultsikoulutus 1 (8 vrk) Kuorevesi Suinula 03.-05.06.00 Leirin rakentaminen Kuorevedellä
25.-27.01.00 Avoimeen yhteiskuntaan – viestintäleiri 00

“Tais olla se eka tai toka vuosi. Mieleen jäi hyvin tämä video mikä tehtiin Nikon (L.) ja Otson (V.) kanssa. Saippuasarja “Helvetilliset rakastajat”. Otso meikattiin täysin naiseksi ja se oli aika hauska. Oli siinä muitakin mukana. Ööh..en muista nimiä. Aleksi oli meidän kultsi ja kun kysyttiin mikä tulee ryhmän nimeksi niin se vastasi (ei tykänny meistä) että “No Partajeesuxet”. Se onkin aina nyt ollut meidän ryhmän nimi. Noh..onhan niitä loistavia videoita ollut muitakin. Viime vuoden (01) kauhuleffa oli ihan superhyvä. MIKSEI SITÄ NÄE NETISTÄ ENÄÄ? Samoin kungfu/poliisileffa Ekström ja Kaitajärvi: Kovaa peliä Suinulassa. Olis mahtava tehdä jatko-osa kaaospäivänä. Kattellaan

“Muistan Aapon (Kahilainen). Vuosi 00. Sais asua lähempänä niin nähtäs useammin. Viljami (Mehto) viime vuodelta. Ei päässyt kumpikaan tänne koska oli töitä. Anna (Ruhanen) oli täällä myös (99/00). Kaikkiin ollaan vielä yhteydessä. Viljami on leirillä kyllä puhelimen kautta. Radiossa siis. Minun muistini ei ole paras mahdollinen. Paljon varmasti jäi sanomatta. Kiitos leirijärjestäjille ja niille kultseille ja leiriläisille, jotka ovat jaksaneet käydä.” Tatu

Muita vuiden 1999 viestintäleirejä:
25.-30.7.99 Kansainvälinen viestintäleiri 5 (6 vrk) Kuorevesi Suinula
19.-23.7.99 Viestintäleiri 4 (5 vrk) Kuorevesi Suinula
12.-16.7.99 Viestintäleiri 3 (5 vrk) Kuorevesi Suinula
5.-9.7.99 Viestintäleiri 2 (5 vrk) Kuorevesi Suinula
13.-20.6.99 Viestintäleiri ja kultsikoulutus 1 (8 vrk) Kuorevesi Suinula
9.-12.6.99 Leirin rakentaminen Kuorevedellä 4/5.99 Viestintäleiri Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa
7.1.-9.1.99 Viestittäjät verkossa-leiri, Mekrijärvi

Viestintäleirillä oli Italiasta kolme osallistujaa, Christina ja Marcot. Vierailemassa kävi myös prof. Augusta Busico Roomasta. Taas kesätyöpaikkoja nuorille eli kultsit vetivät vuorolistan mukaan leiriviikkoja.

”Tänä vuonna allekirjoittanut astui mukaan leiritoimintaan. Jussi H., Anna S-K ja Markku olivat kultseina. Jalkapalloa pelattiin ahkerasti. Muistikuvat silti sekoittuvat pahasti muiden suinulaleirien kanssa. Varmaa on kuitenkin lohikäärme-leffa, jossa lohikäärme olikin hyvis ja kuningatar pahis. Mahtava elokuva, kekseliäs puvustus (makuupussi = lohikäärme) ja unohtumaton editointi (vanha editointipöytä, etenkin palloefekti ”pallllo”). Myös Leculottoa ja loppudiskoa harrastettiin vielä tähän aikaan.” —Timo H. 12. kesäkuuta 2006

Muita leirejä:
25.-26.11.98 Viestintäkylpy Askolan yläasteella
6.-8.11.98 Viestintäkylpy Toijalassa
31.10.-1.11.98 Leiritapaaminen Metsäpirtillä
17.8.-21.8.98 Viestintäleiri Kurkelan koululla Keravalla
30.7.-2.8.98 Viestintäleiri 4H:n LINKKI 98-leirillä Kokemäellä. NYLON BEAT! 20.-24.7.98 Viestintäleiri 4 (5 vrk) Kuorevesi Suinula
13.-17.7.98 Viestintäleiri 3 (5 vrk) Kuorevesi Suinula
6.-10.7.98 Viestintäleiri 2 (5 vrk) Kuorevesi Suinula
23.6.-30.6.98 Viestintäleiri B (8 vrk) Kuorevesi Suinula
5.-13.6.98 Viestintäleiri 1 (8 vrk) Kuorevesi Suinula
1.-4.6.98 Leirin rakentaminen ja kultsikoulutus Kuorevedellä
4.-8.5.98 Viestintäkylpy, Tuumasta toimi IV Tre Julkujärvi
18.-21.2.98 Viestintäleiri Lieksan Hattuvaarassa
31.1.-21.2.98 Tuuttitalkoot Metsäpirtillä

Suinulassa Kuorevedellä (joka on nykyisin osa Jämsää) järjestettiin kaikenkaikkiaan viisi leiriä vuosina 1997-2001. Leiriä pidettiin keltaisessa kyläkoulussa, punaisessa päiväkodissa ja pienen pienessä puusaunassa. Keinut oli kovassa käytössä. Joinain kesinä kioskia pidettiin paahtavan kuumassa teltassa keinujen vieressä. Kaupassa ja leipomossa käytiin Hallissa. Yhtenä kesänä kesäleirejä järjestettiin SEITSEMÄN (7) kappaleetta! Pihtiputaan pojat tutustuivat leiriin Suinulan kesinä ja monelle muillekin viestintäleirit tarkoittavat yhä edelleen juuri Suinulaa.

Palokunta kävi leirillä tutustumassa pelastettaviin kohteisiin. Elämyspuisto. Leiriläiset vierailivat Finavitecin tehtailla. Useat leiriläiset tekivät omat kotisivunsa nettiryhmässä (info?). Ensimmäinen Curly-leiri?? [Curly RY:n historiikissa vuoden 1997 kohdalla lukee: ”Viestintäkasvatuksen Seuran viestintäleirille osallistuu neljäkymmentä nuorta Helsingin läntisen keskuksen alueelta, ensimmäinen Curlyn viestintäkerho aloittaa toimintansa”] Kuorevedellä järjestettiin monta kesäleiriä, joiden vetäjinä olivat kokeneimmat kultsit jaVanhat Rouvat jakoivat läsnäoloaan niin, että jokaisella leirillä oli mukana joku Vanha Rouva. Leirillä vieraili myös tulevaisuudentutkija, professori Eleonora Massini. Yhteistyötä leirien ja Italian nuorten välillä kehitetään vierailun perusteella.

Kesäkuun leirit olivat 3.-10.6. ja 12.-19.6. Leirejä jatkettiin samassa paikassa juhannuksen jälkeen niin, että viiden päivän leireillä (ma-pe) toimivat ohjaajina seuran omat nuoret ja kultsit.

Vastuullisina vetäjinä olivat Sonja Baer ja Ilari Säkkinen. Yksi leireistä oli varattu Helsingin kaupungin nuorisotoimelle. Viikon mittaisia leirejä pidettiin yhteensä kolme. Kaikkiaan leireillä oli leiriläisiä yhteensä 182, joista ensikertalaisia 93. Kuoreveden jakso päättyi kahden päivän tehoiskuun Telen Customer Care Centerin väelle. Leirien uutuuksina olivat radiolähetykset Internetissä sekä leculotto.

Vuoden muut leirit

10.-14.11.97 Tampereen täydennyskoulutuskeskuksen viestintäleiri: Tuumasta toimi 24.-26.10.97 Viestintätapahtuma Toijalassa 11.-15.8.97 Viestintäleiri Honkalammella 4.-5.8.97 Viestintäleiri Telen Customer Care Centerin työntekijöille Kuorevedellä 14.-18.7.97 Viestintäleiri Kuorevedellä 7.-11.7.97 Viestintäleiri Kuorevedellä 30.6.-4.7.97 Viestintäleiri Kuorevedellä 23.-27.6.97 Kuurojen leiri 20.6.-29.6.97 Selviytymispainotteinen viestintäleiri Kuorevedellä (väliviikko, paikalla vain muutama henkilö) 12.6.-19.6.97 Viestintäkasvatuksen seuran kesäleiri Kuorevedellä 3.-10.6.97 Viestintäkasvatuksen seuran kesäleiri Kuorevedellä 24.5.-25.5.97 Viestintäleiri Karjaan suomenkielisellä yläasteella 20.-22.5.97 Viestintäleiri Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa 16.-17.4.97 Viestintäleirikoulu Kriivarin ala-asteella Paimiossa 12.4.97 Viestintäpäivä Hyökkälän yläasteella Tuusulassa 1.-4.4.97 Viestintäleirikoulu Rovaniemellä 15.-16.3.97 Viestintäleiri Karjaan suomenkielisellä yläasteella 12.3.97 Viestintäleiri Aleksis Kiven koulussa Helsingissä 3.-7.3.97 Viestintäleiri Kaarinassa

“Vuonna –97 isot pelottavat kultsipojat soittivat koko ajan pianolla Meksikon pikajunaa. Ensimmäisenä vuonna Kuorevedellä kioski oli isossa teltassa keskellä pihaa ja siellä oli kauhean kuuma.” Minna

“Kyllä vain, kyllä vain.. Samuli & Aleksi löysivät pianon ja sen tuoman helpotuksen kulttuurin kaipuuseen!“ Samuli

“Joku vuosi Suinulassa ajatelin pistää uuden valvomisennätyksen itselleni. Siinä istuin netissä stickdeath.com:ia katsomassa ja valvoin lopulta aamu-kymmeneen jolloin ryhmän kultsi näki väsymyksen ja komensi minut nukkumaan. Nukuin tunnin ja sain tarpeeksi tarmoa että jaksoin koko päivän ja valvoin kolmeen. Tämä ennätys on vieläkin voimassa vaikka edellisena iltana valvoin seitsemään ja valvomistunneiksi laskin 21. Ei huono.“ Jean

“Tähän voisin lisätä myös oman putkeenvalvomisennätykseni tuolta kesältä: 37h. Mutta Helmisen Jussi teki kyllä ylivoimaiset. Valvoi muistaakseni ainakin 48h. Menikö viisikymmentä rikki? Enpä muista. Taisipa ottaa vielä kofeiinimyrkytyksenkin ennen unta.“ Samuli

Kuorevedellä kehittyi keinukulttuuri

”Keinukulttuuriin sisältyi mm. kilpahyppyä sekä keinun kanssa tehtäviä voltteja (”backflip”). Tein tuon kesän keinuhypyn pituusennätyksen, siinä sivussa satutin jalkani ikävästi mutta oli se sen arvoista. Tuona kesänä olin kuorevedellä kuusi viikkoa käymättä välillä Helsingissä, mihin sisältyi kaksi ns. selviytymispainotteista viestintäleiriä jolloin kuuntelimme paljon Bee Geesin kappaletta stayin’ alive radion kamoilla ja surffasimme nettiä koko väliviikon ajan. Mieleen on painunut myös eräänä väliviikonloppuna ollut kautta Suomen tuhoa aiheuttanut ukkonen joka hajotti puhelinkeskuksen sekä mikseriin kytketyn puhelimen radiohuoneesta, jonka sain myöhemmin korjattua. Olimme juuri menossa Aten asuntoautoon kun salama iski läheiseen koivuun, hirveä räsäys.” Jussi

Kangasniemellä järjestettiin kaksi viestintäleiriä, vuosina 1995 ja 1996. Kangasniemellä oli ihan hirvittävästi itikoita alakeittiössä. Välimatkat oli pitkiä. Mäkisiä polkuja kuljettiin monta kertaa päivässä edestakas. Videot katsottiin hieman syrjässä sijaitsevassa talossa, jossa oli pitkät penkit. Kerran siellä katsottiin myös Monty Pythonin ”Graalin malja”.

Ja kuka muistaisi näiden kahden leirin erot?!

Leiripaikkana Synsiön koulu, joka poltettiin muutama vuosi myöhemmin. Synsiön alakeittiössä oli mielettömästi hyttysiä, mistä syystä poltettiin hirveästi sitruunakynttilöitä. Keksittiin häkkien käyttö tiskipöytinä. Kaksi saunaa, nuorisolle omansa ja vanhoille rouville omansa. Katokset (aluksi vain yksi) otettiin käyttöön ja keksittiin nimitys ”hallitus”. Hyvä ranta + soutuvene. Katja Hämäläinen ensimmäisen kerran leirillä, Teuvo Hämäläinen resurssina. Alakeittiön vieressä oli hitaasti edistyvä rakennustyömaa. Rakennusleiri ennen varsinaista leiriä. Äetsän joukkue leirillä (Kaisu Mikkelä, Reima ja Vesa+tytär). Virolaiset pojat innostuivat radiosta. Foksi vahti telttaansa niin tehokkaasti, että puri Anja O:ta (joka pyrki omaan telttaansa) persuuksiin ja Anja joutui ottamaan jäykkäkouristuspiikin. Aapi soitti viulua koulun katolla. Vappu (Penttilä) ja Sara pyöräilivät leirille.

Saman vuoden muut leirit

• Dekkarimaraton 1 Kalvolan Pirttikoskella

Muisteloita

“Videoita editoitiin aitassa ja kun leffa saatiin valmiiksi se kiikutettiin nopeasti ylämäkeen kohti maamiesseurantaloa jossa videot katseltiin. Leirillä tehtiin myös kenties historian ensimmäinen suora videolähetys Aleksin, Tapion ja Mirkon voimin. “Yksin kotona”-elokuvaa kuvattaessa tuhoutui yksi matkalaukku, joka tarttui aitan kaiteeseen kiinni.” Mirko

“Vuosi ’95 on jäänyt elävästi mieleeni. Tutustuin uusiin kavereihin, Jussiin, Aleksiin, Mikkoon, Markkuun, Anttiin jne. Olisikohan Kahilaisen Juhokin piipahtanut tällä leirillä.. Mutta legendaarinen kesä oli. Lähellä olevan talon sali tyhjennettiin muutamaan kertaan ja järkättiin semmoiset leiri-ravet että muistaa. Hardcore/Gabber oli se kaikista kovin juttu. Samoin acid. Aamuun asti sitä vaan tanssittiin ja tanssittiin.“ Samuli

Vuoden 1994 viestintäleiri järjestettiin Juvalla. Radio Olliloiden asuntovaunussa. Kerran ovi lukittiin ja Roxetten ’Join the Joyride’ jätettiin luuppiin soimaan… Käytiin uimahallissa uimassa. Lecut ensimäistä kertaa käytössä. Lecukioskina Mirjan vanha teltta. Paitettiin vohveleita. Nuotiolla ISON patjan äärellä paistettiin vaahtokarkkeja. Teemu (Ollila) ja Ilari (Säkkinen) iskivät paikallisia tyttöjä ja Maija kielsi. Onnenpyörä. Iltanuotiopaikka oli erittäin hyvä, kehuttiin toinen toistamme. Anja Ojanen teki erityisen herkullista kookoslohta. Ketsuppia kului ihan tolkuttomasti murhaleffoihin. Roomeo ja Juulia –elokuva. Erkki (Nikander) 10 v. valvoi koko yön. Monta hyvää keskusteluohjelmaa leiriradiossa. Leiriliivit painatettiin Mikkelissä.

”’Leiri opettaa, ei Siperia’ – olivat erään ensikertalaisen sanat hänen oltuaan pari päivää Telen vuotuisella viestintäleirillä, joka tällä kertaa järjestettiin Juvan luonnonkauniissa maisemissa. Leiripolitiikka ja säännöt olivat hyvin yksinkertaiset, koska niitä ei ollut. Sai käyttäytyä aivan vapaasti, kunhan piti huolen yleisistä tiloista ja hoiti hommansa jotenkuten. Aikuiset olivat mukana vain neuvomassa, jos tarvetta ilmeni. Yleensä ei.” ”Iltapäivällä pidettiin vielä tervetulotilaisuus j a meidät jaettiin ryhmiin mm. lempivärin, -eläimen ja -puun mukaan.” (Paaso tekstissä Paaso & Tiihonen 1994)

Ryhmät Juvalla olivat: ”Juvan lehtiryhmä, Keirilehtiryhmä (sic), Info, Radio, Ruoka-yläkeittiö, Ruoka-alakeittiö, Video-fakta, Video-fiktio.” (Paaso & Tiihonen 1994)

”Juvan lehtiryhmä Leirillä oli siis kaksi eri lehtiryhmää. Toisessa huhkittiin leirillä keräten uutisia, kuvaten ja haastatellen. Toisen lehtiryhmän tehtävät olivat melko samat, tosin siellä tehtiin paljon enemmän tutkimuksia ja vertailuja. Esittelemässäni Juvan lehtiryhmässä vertailtiin mm. paikkakunnan baarien tasoa, leirin ja Juvan kauppojen hintoja sekä haastateltiin Juvan päättäviä ja ratkaisevia henkilöitä. Niin kunnanjohtaja, kuin palopäällikkökin juotui lehtemme timantinkovien uutisryhmien hampaisiin. Uutisryhmien käytössä olleen digitaaliset still-kamerat, joilla siirrettiin kuvat suoraan kameralta tietokoneelle olivat kovassa käytössä. Ryhmät kävivät muunmuassa kahdessa pesäpallo-ottelussa ja sirkuksen harjoituksia katsomassa.” (Paaso & Tiihonen 1994)

”Leirilehti-ryhmä (…) Taiton hoidimme itse, sinä päivänä se jäi minun – päätoimittajan – niskoilleni. Käytössä oli Macintoshit ja taitto-ohjelma, jonka nimeä en sattumalta en nyt muista. Systeemit olivat kuitenkin aivan A-luokkaisia, mahdollisesti ’oikeissakin’ lehdissä käytettäviä. Still-kameralla napsimme kuvat, ja lehteen jutut kirjoittivat vapaaehtoiset, pääosin tietenkin omasta ryhmästämme.” (Paaso & Tiihonen 1994)

”Video-fakta Joka ilta kymmenen aikaan kokoontui suuri määrä (periaatteessa kaikki) leiriläisiä koulun liikuntasaliin tihrustamaan jotain. ja mitä muuta se jokin olisikaan ollut kuin päivän videosalda. Video-fakta teki joka päivä 10 uutiset, Gybän Uudized, 10 uuti-z tai miten kukin sen tahtoi sanoa. Lähinnä leirin ympäristöstä kerättiin aineistoa, joka sitten editoitiin taidokkaisiin näytöksiin. Editointilaitteet leirillä olivat keskinkertaiset. Perushommat niillä sai tehtyä, ei paljon enempää. Kumma kyllä, editointiin ei oltu hankittu Macintoshieja ja vian yhtä nauhuria kuten Malmitalolla, vaan laitteet olivat täysin manuaalisesti vastoin leirin muuta henkeä. Taideteoksia niillä silti syntyi. ”Istujat”-performanssi jäi varmasti monen mieleen 10 uutisten loppukevennyksenä. Koko sali istui huuli pyöreänä tuijottaen ohjelmaa, jonka esityksestä ei oltu ilmoitettu ennalta. Tämä koko leirin ainoa performanssi saikin viimeisen leirilehden elokuva-arvostelijan luonnehtimaan Kalaa näin: ”Aluksi hieman performace-tyyppinen, mutta loppujen lopuksi aivan mainiota viihdettä.” (Paaso & Tiihonen 1994)

”Video-fiktio Toinen videoryhmä oli keskittynyt erilaisten näytelmien ja tarinoiden tekoon. Näitä saatiinkin laidasta laitaan. Elokuvat käsittelivät muunmuassa turistiryhmää, joka joutui Juvalle, Jumalan selän taakse, Draculaa ja Kolmiodraamaa Meksikossa ja Juvalla. ’Erilaisia’ elokuvia olivat Robocop IV – The judgement holiday ja Kala. Robocop, joka oli parodia Terminatorista ja Robocopista, oli teknillisesti aivan huippuluokkaa ja näyttelijäsuorituksetkin olivat paremmasta päästä. Kala:ssa taas yhdistyivät luova hulluus, erinomaiset musiikit ja käsikirjoituksen vapaus. Juu – arvasitte aivan oikein, Juuso käsikirjoitti ja minä editoin ja ohjasin. Lisäksi innoikkaimmat tekivät ns. performanssin, jossa kaksi kaveria istuivat penkeillä, yksi makasi heidän edessään ja siinä he sitten heiluivat. Sen kuvasi kaksi henkilöä videokameroilla ja sitten se näytettiin kymmenen uutisten jälkeen. Puoli salia katsoi suu auki ja toinen puoli hihitteli. Kaikki elokuvat olivat omalla sarallaan uraauurtavia ja hauskoja. Ne editoitiin koulun ylimääräiseen keittiöön sijoitetulla editointilaitteistolla, jonka yhteydessä oli myös musiikintekoon käytetty tietokone.” (Tiihonen tekstissä Paaso & Tiihonen 1994)

”Ruokaryhmät (…) ruokaryhmät pitivät huolen koko leirin noin 150 hengen ruokailuista. (…) Päivässä aterioita oli 1 – 4 kappaletta, mikä ei kovasti ihmisiä haitannut. Kovin moni tyytyi nauttimaan ’juggea’ eli jugurttia, jota menikin aivan uskomattoman monta litraa. Juggehuiput olivat öisin leirinuotiolla istuttaessa, jolloin yhtä henkeä kohden saattoi mennä helposti kolmekin litraa pariin tuntiin. Leipä oli myös kovassa suosiossa, sekä voin kanssa että ilman.” (Paaso & Tiihonen 1994)

”Radio – ryhmä Radio – paikoista tavoitelluin, eikä suotta. Leirillä oli paikallisradio, jonka kuuluvuusalue oli n. 10km.

Hankasalmella järjestettiin vuoden 1993 Viestintäleiri. Leiri kahdessa paikassa, koululla ja maamiesseuran talossa. Ensimmäisen kerran radioon haettiin toimilupa. Katariina Oksanen leipoi leirille. Mirko Nieminen, Aleksi Asikainen, Mikko ja Markku Luotonen sekä Jussi Helminen olivat ensimmäistä kertaa leirillä.

Saman vuoden muut leirit: Pohjoismainen leiri Ruotsin Öölannissa.

Vuoden 1992 viestintäleiri järjestettiin Hirvensalmella, Malvaan koululla. Oli valtavan helteinen viikko, käytiin ostamassa Mikkelistä tuulettimia sekä lehtihuoneeseen että telttoihin. Hyvä uimapaikka. Koulun pihan hiekkakenttä pölysi aivan mahdottomasti ja palokunta kävi kastelemassa sitä. Leirin jälkeen tietokoneet piti viedä huoltoon puhdistettavaksi hiekkapölystä. UHF:t (lällärit) mukana leirillä. Kokeiltiin C2-puhelinta, kokemukset eivät olleet kovin hyviä. Kahdella keittiöllä oli yhteinen (ja toimimaton) ruokavarasto tietokoneella.

Ainakin Jussi Vuori ja Antti Mattila olivat leirillä ensimmäisen kerran. Laura Viherä kävi vauvana leirillä. Pistesysteemi kehitettiin ja pinssit otettiin käyttöön: EU-merkit ja VR-merkit. Tällä leirillä painettiin itse leiripaitoja. Tehtiin video CNN-kanavalle, toivottavasti se joskus tuli ulos. Petroskoilaisia oli mukana tälläkin leirillä, he eivät mitenkään voineet käsittää, että uimaan sai mennä vapaasti infoon ilmoitettuaan, kunhan otti kaverin mukaan.

Mikkelin torilta tehtiin monta hyvää videopätkää ja aina kaikki haastateltavat suhtautuivat hyvin myönteisesti.

Levy: Oi niitä aikoja

Jussi muistelee: “Pienenä leiriläisenä tuntui, että kultsi heräsivät aivan liian myöhään. Eräänä aamuna menimme ryhmämme kanssa herättämään kultsimme Elan. Pyöritimme telttaa ympäri metsää, Ela ja kaverinsa sisällä. Iltapalaksi telttaan otetut puolitäydet jugurttipurkit saivat melkoisen siivon aikaan.”

Paltamossa järjestettiin vuoden 1991 Viestintäleiri. Paikka oli Iijärven jo muutaman vuoden autiona ollut kansakoulu. Kauppaan oli matkaa 25 km. Suurin osa leiriläisistä matkusti Paltamoon junalla. VR:n ryhmälipun vaatima aikuinen oli Ilari Säkkinen, joka oli iältään 15 vuotta, mutta kooltaan vastasi aikuista. Leirillä oli useita ravintoloita, joissa oli puuhella. Iltanuotiota varten oli kunta varannut halkoja, jotka poltettiin kaikki, yhteensä noin vuoden polttopuut eli yksi valtavan kokoinen liiterillinen. Koko ajan satoi, välillä räntää. Yöllä oli pakkasta. Leirialue oli mutainen ja savinen, joten hankittiin kumisaappaita (kahden kaupan koko varasto), joita riitti leiriläisten käyttöön seuraavat kymmenen vuotta. Simo tinkasi saappaiden kylkiäisiksi nahkavyön.

Soneran eli silloisen Telen markkinointi-ihmiset kävivät tutustumassa leiriin ja toivot lahjaksi Telen mainosmobileita roikkumaan leirin komistukseksi. Simo näppäränä ihmisenä keksi niille heti hyvän käyttötarkoituksen ja teki niistä ulkohuussin pönttöihin kannet. Kyllä seuraavat Telen vierailijat hämmästyivät…

Kultapuppeli-nimitys otettiin käyttöön ja myöhemmin se lyheni ”Kultsiksi”, muuttui arvonimeksi. Mirja Mäkinen mittasi Jaska Kirveen kuumeen ulkokäyttöön tarkoitetulla digitaalisella lämpömittarilla ja kuumeen nousu näytettiin uutissa. Kaksi leiriä pidettiin peräkkäin.

Ensimmäisen leirin jälkeen Ulla Ollila, Saara Törmä, Sonja Baer, Eemeli Ollila, Lauri Kirves ja Liisa Kirves lähtivät petroskoilaisten kutsumana leirille Moskovaan kansainväliseen nuorisotapahtumaan johon osallistui muutamia nuoria eri maista. Pidettiin yhteyksiä Moskovan ja Paltamon välillä, radiossa oli suoria haastatteluja Moskovasta. Moskovan päässä tarvittiin melkoisesti luovaa mielikuvitusta, että saatiiin yhteys pelaamaan. Tarvittava varustus löytyi hotellin ensimmäisessä kerroksessa olleesta ”bisneskeskuksesta”, jossa ei Viekkaan ryhmää aikaisemmin ollut asioinut lapsia ja jossa katsottiin suu ammollaan, kun Eemeli, Lauri, Saara ja Sonja lähettivät faksia Paltamoon ja pian tuli soitto, jolla annettiin suoraa raportointia leirin radioon. Moskovassa oli joka ilta eri maiden nuorisoryhmien ”johtajien” eli aikuisten käskynjakopalaveri. Suomalaiset menivät aina koko ryhmällä paikalle eikä meinannut millään mennä perille, ettei Viekkaan ryhmässä ollut pomoa, asiat päätettiin yhdessä ja aikuiset olivat vain roudareina. Moskovassa päästiin muuten käymään Kremlissä seuraamassa sikäläisen parlamentin istuntoa. Puheenjohtaja mainitsi, että lehterillä on nuoria toimittajia eri maista, ja korkeat poliitikot vilkuttivat. Kremlissä syötiin, ja se olikin koko reissun paras ateria, ihan kokolihaa. Eemeli ja Lauri elivät melkein koko viikon pelkällä suklaalla ja kokiksella, jota he ostivat hotellin valuuttakaupasta. Moskovassa haastateltiin mm. patriarkka Aleksei II:ta, joka osoittautui mukavaksi hepuksi. Sonja, Eemeli ja Saara kuvasivat, Lauri piteli mikkiä aivan Aleksein vieressä. Oli kova homma kehittää tytöille mekot, kun kummallakaan ei ollut mukana riittävän hienoa mekkoa, eikä patriarkan eteen sopinut mennä pitkissä housuissa.

Kuukausiliitteessä oli juttu Paltamon leiristä jonka jälkeen leiri sai uusia leiriläisiä, ainakin Tuomas Karppinen tuli lehtijutun perusteella.

Saman vuoden muut leirit: Ahvenanmaalla pohjoismainen leiri Kökarissa

Partaharjun leirikeskuksessa Pieksämäen maalaiskunnassa (nyk. Pieksänmaa, 1.1.2007 alkaen osa Pieksämäen kaupunkia) järjestettiin vuoden 1990 Viekkaan kesäleiri.

Partaharju 1990, 5.-12.8

Partaharjun leirikeskuksessa Pieksämäen maalaiskunnassa (nyk. Pieksänmaa, 1.1.2007 alkaen osa Pieksämäen kaupunkia) järjestettiin vuoden 1990 Viekkaan kesäleiri. Leiriläiset perustivat kilpailevan kioskin Partaharjun oman kioskin kanssa.

Leiri oli todellinen jättileiri, sillä noin 160 leiriläistä (joista 38 aikuisia ja n. 40 leirillä aikaisemmin ollutta) oli jaettu kahdenlaisiin ryhmiin, työ- ja asuinryhmiin. He asuivat omissa telttakylissään, joissa jokaisessa oli oma keittiö. Ryhmien jakaminen oli aika työlästä. Homma tehtiin Olliloiden olohuoneessa keltaisilla liimalapuilla, ennen leiriä, eli leiriläiset oli jo valmiiksi jaettu ryhmiin. Ruoanvalmistus tapahtui kaasukeittimillä. Leirillä oli jokaisessa kylässä puolijoukkueteltat, joissa oli telesampo(videotex?)-päätteet. Niillä lähetettiin faksit kauppaan eli tilattiin ruoat yöllä. Tuolloin videotex-päätteet olivat vielä rajapinnaltaan liian vaikeita ja monimutkaisia käyttää (kuolivatko sitten sukupuuttoon??)

Mara (Kirves) ja Simo (Ollila) hoitivat ruokakuljetuksia ja toivat ruoat jokaiseen kylään. Leirillä oli mukana vajaa kymmenen petroskoilaista nuorta, jotka asuivat eri ”kylissä”.

Leirillä oli videotykki, jolla näytettiin yhdessä tehdyt videot ulkona isolle kankaalle. Ensimmäisen kerran suora tv-lähetys. Pielan Harry toi leirille tarrantekokoneen, jolla mm. Liisan ja Maran (Kirves) asuntovaunuun tehtiin iso nimitarra. Hyvä uimaranta ja hyppytorni. Mietittiin, miten pystyttäisiin järjestämään leirin yövartiointi, koska leiripaikan ohi meni aika vilkas tie. Perustettiin iltapäivälehti, jonka toimittajat tekivät lehteään läpi yön ja olivat innoissaan, kun saivat valvoa yöllä ja tarkastaa leirialuetta taskulamppujen kanssa. He saivat sitten luvallisesti nukkua seuraavana aamuna pitkään.

Leirillä oli ensimmäisen kerran mukana myös ryhmä petroskoilaisia nuoria ja heillä muutama aikuinen ”kaitsijana”. Petroskoilaisia varten kerättiin varastoista huopia ja nukkumis- ja ostettiin kirppareilta ja koottiin omista komeroista ruokailuvälineitä, sillä heillä ei ollut mitään mukanaan. Sen jälkeen Viekkaalla olikin melkoinen astiavalikoima, joka karttui joka leirin jälkeen, kun leiriläiset unohtivat leirille tavaroitaan. Levy: Oi niitä aikoja

Inforyhmää kutsuttiin silloin vielä ”Teleryhmäksi”. Huomattiin, että se ei toimi, jos se on kaukana muista ryhmistä.

Radio toimi leirillä erinoimaisesti keskusradiomallilla.

Leirillä vieraili monen median edustajia: Pieksämäen lehti (pari kertaa), Keskisuomalaisen nuorisoliite Syke, Yleisradion Mikkelin toimitus, Pieksämäen paikallisradio ja Kympin uutiset. Lisäksi Tietoviikko julkaisi leiristä tiedotteen.

Samaan aikaan Partaharjun leirikeskuksessa oli ulkosuomalaisten kurssi. Saman vuoden muut leirit: Arktinen leiri Rovaniemellä (TuTu:n kokouksen yhteydessä)

Hangossa oltiin kahdessa paikassa, Tvärminnessä ja Täktomissa, kaksi viikkoa eli pidettin yhteensä neljä leiriä. Esim. lehti tehtiin niin, että toinen lehtiryhmistä teki paikalliset leiriuutiset ja toinen ryhmä vastasi muista jutuista. Tvärminnen videomökki oli jossain todella kaukana, mutta vielä kauempana oli uimaranta.

Leirillä tehtiin yhteinen leiripaita, college-puku (mintunvihreä ja pinkki). Yhdessä katsottiin Hangon elokuvateatterissa ”Willow” ja ”Päättymätön tarina”. Elias Pöyry ja Teemu Ollila, ehkä porukassa oli vielä joku muukin, kantoivat raahattavan puhelimen elokuvateatterin katsomoon ja soittivat sieltä saman teatterin lipunmyyntiin ja tilasivat limua tai karkkeja. Teatterin omistaja ei tykännyt menettelystä ja pojilta otettiin puhelin pois. Ohjelmaa lähetettiin Hangon Kaapeli-tv:hen päivittäin. Hazel ja John (Salminen) olivat ensimmäistä kertaa leirillä. Jean-veli kävi taapertamassa. Hangossa palkittiin leiriläisiä ensimmäisen kerran näkymättömistä töistä, vessan siivoamisesta sai kakun. Samuli Piela ensimmäistä kertaa leirillä (muistan vieläkin Willow’n !)

Saman vuoden muut leirit: Kuurojen leiri Lemillä Kotalahdessa.

Leiri pidettiin kahdessa paikassa samanaikaisesti, kirkonkylässä ja Kotalahdella. Radio toiminnassa ensimmäistä kertaa, noin 4 tuntia viikossa. Teostoa varten tehtiin levyistä tarkat soittolistat (tekijät ja minuutit). Kotalahdessa keksittiin kioski, kun myymäläauton hoitaja hermostui leiriläisiin. Kirkonkylässä keittäjä valmisti ruoat ja Kotalahdessa ruoka valmistettiin itse. Kirkonkyläläiset kävivät saunomassa Kotalahdessa ja huomasivat, että siellä syötiin parempia ruokia. Niinpä seuraavilla leireillä ruoka tehtiin itse. Hannu Maulalla oli mukanaan mm. litteä näyttö, kuvalevy ja tietokoneeseen liitetty kamera, jolla otettiin kuvia ja printattiin paperille. Leirillä oli useita Minitel-päätteitä, joilla leiriläiset keskustelivat. Niillä myös tilattiin eräästä maalaistalosta perunat ja vihannekset, pääte oli viety jo ennakolta taloon ja opetettu talon noin 10-vuotias poika käyttämään sitä. A-Studio kävi tekemässä ohjelman (n. 15 min). Yhdessä käytiin katsomassa ”Ronja, ryövärintytär” Lappeenrannassa elokuvateatterissa. Petteri, Sonja, Katja ja Raisa Baer (4 v) olivat ensimmäistä kertaa leirillä. Mikko ja Vappu Penttilä olivat mukana ensimmäisen kerran. Timo (?) nukkui verkkokeinussa.

Lemin keskustan lankapuhelinkeskuksen kupeeseen oli viritetty jonkinlainen NMT-tukiasema leiriä varten, Paavo Hannula kävi sen rakentamassa. Leirin aikana oli kova ukonilma ja Lemin lankapuhelinkeskus meni pimeäksi. Kirkkoherra Vaalgamaa tuli hyvin arasti tiedustelemaan leiriltä, olisiko meillä konstia soittaa Helsinkiin. Hänen oli soitettava erittäin tärkeä puhelu kirkkohallitukseen eivätkä puhelimet toimineet. Me annoimme hänelle raahattavan NMT:n ja asia tuli hoidetuksi. Simo Ollila oli leirillä ensimmäisen kerran. Koko leiri kävi yhdessä syömässä Lemin perinneruokaa särää kotiseutumuseolla.

Erään Kummin mietteitä Lemin- leiriltä, hän oli nimittäin sitä mieltä, että sääntöihin on helppo kompastua, hänen sanoin: —, ne sijoitettiin niin näkyvälle paikalle ruokalan tai uimapaikan läheisyyteen, että niihin melkein kompastui. Hän oli iloinen, ettei vietintäleirillä näin tehty, sillä kulkihan kaikki silti ” kuin itsestään”. ”Leirin anti oli järkevä yhdistelmä seikkailua ja oppimista.” Seikkailuksi hän kutsui kaikkea kokeilemista seurauksista riippumatta, sai itse kokeilla nappuloita tietämättä seurauksista, eikä kukaan suuttunut.” Opiminen—. Se uloittui oivallukseen, että kaiken viestintä- ja tietotekniikan taustalla on yksinkertaistuksia ja valintoja. Uutisraportteja ja leirilhteä tehtäessä nuo valinnat opettivat ymmartamaan ’oikeiden uutisten’ ja ’oikeiden lehtien’ pitävän sisällään valintoja, dramatisointeja, yksinkertaisuuksia ja puolitotuuksia.” Kertomus Viestintäleiristä, Luokola (1989).