Viestintäkasvatuksen seura ry järjestää Viestintäleirin Mikkelissä Moision koululla 6.6.–12.6.2022. Virallinen ilmoittautuminen leirille on avattu! Lisätietoja leiristä on myös Kevätuuttissa 2022 (pdf) ja Otavan Opiston sivuilla.
Viekas on jo monta vuotta tehnyt yhteistyötä Eettisen kaupan puolesta ry:n eli Eetin kanssa. Vuoden 2020 leirillä oli mahdollisuus osallistua kahteen Eetin järjestämään työpajaan. Ensi leiriä odotellessa voi tutustua alla olevaan Eetin kirjoittamaan blogitekstiin sekä oppimateriaaleihin, jotka löytyvät linkin takaa Eetin omilta sivuilta.
Eetin uudet oppimateriaalit vastaavat
mainoslukutaidon kasvavaan tarpeeseen
Suomalaiset nuoret viettävät keskimäärin kuusi tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa. Kohdennetun mainonnan merkitys on kasvanut, kun algoritmit syöttävät nuorten somevirtaan niitä tuotteita, joita paras kaverikin osti. Some-vaikuttajien rooli tekee mainonnan tunnistamisesta vaikeaa – kuinka moni nuori tulee ajatelleeksi, ettei samaistuttavan mikrovaikuttajan videolla näkyvät vaatteet ole ehkä puettu päälle sattumalta?
Tutkimukset paljastavat kaksi
toisiinsa kytkeytyvää huomiota mainonnan psykologiasta: teini-iässä ihmisen
itseluottamus on usein heikoimmillaan, ja samaan aikaan kuluttaminen koetaan
poikkeuksellisen tärkeäksi. Nuorille näkyvissä mainoksissa esiintyy usein ihmisiä,
jotka vaikuttavat suositummilta, varakkaammilta, menestyneemmiltä tai paremman
näköisiltä kuin millaiseksi nuori itsensä kokee. Tämän kaltainen mainonta lisää
tarvetta tilkitä horjuvaa itseluottamusta uudella materialla. Sekä nuoren
identiteetin terveen kehityksen että ympäristön kestävyyden näkökulmasta
kohdennetun mainonnan tehokeinojen tunnistamista kannattaa harjoitella.
Eetin oppimateriaalisivuilta löytyy paljon medialukutaitoon
liittyvää materiaalia, jossa pureudutaan mainontaan ja kulutusyhteiskunnan
ongelmakohtiin. Materiaalit on suunnattu erityisesti yläkouluun ja toiselle
asteelle. Oppimateriaalien ”Kuluttaminen ja medialukutaito”-osiosta löytyy
oppilaille suunnattuja itsetarkisteisia tehtäviä, jotka voi tehdä suoraan nettisivuilla.
Osion opettajan materiaalit sisältävät mm. kaksi diasarjaa, jotka toimivat
sellaisenaan työpajarunkoina:
1: Mainonnan psykologia (45 min.)
Työpajassa
nuoret pääsevät tutustumaan mainonnan yleisimpiin tehokeinoihin, ja
analysoimaan heille kohdennettua some-mainontaa.
2: Vastamainostyöpaja (60 min.)
Työpajassa
tutustutaan vastamainoksiin ja niiden tekemiseen. Työpajassa nuoret
pääsevät tekemään pienryhmissä omat vastamainoksensa, joista lopuksi valitaan
paras.
Ilmoittautumisohjeet viestintäleirille 2020 ovat sivulla viekas.fi/ilmo
Leirille odotetaan noin 70 osallistujaa, leiriläisten ollessa iältään 10–15 vuotta. Viestintäleirejä on järjestetty jo vuodesta 1987 lähtien! Lue lisää sivulta yhdessä uusia taitoja oppimassa.
Viestintäkasvatuksen seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 12. maaliskuuta kello 18.30.
Paikka Viides linja 14, Helsinki
Kokouksessa käydään läpi viime vuoden toimintakertomus ja tämän vuoden toimintasuunnitelma, sekä nimetään hallitus ja muut vastuutehtävät vuodeksi 2019.
Koko esityslista alla:
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja muut tarvittavat toimihenkilöt,
todetaan kokouksen laillisuus,
vahvistetaan kokouksen työjärjestys,
esitetään hallituksen vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastuskertomus,
päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselta ja muilta tilivelvollisilta,
vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio,
valitaan yhdistykselle hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet,
valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet
määrätään puheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten palkkiot sekä vahvistetaan varsinaisten- ja tukijäsenten jäsenmaksun suuruudet,
päätetään muista esille tulevista asioista, kuitenkin huomioiden yhdistyslain 14§:n määräykset.
Nähdään ensi viikolla!
Ilmoittautuminen vuosikokoukseen jäsenrekisterin kautta. Jos et saanut linkkiä sähköpostiisi uutiskirjeen kautta, ota yhteyttä.
Aurinkoisena lauantaipäivänä 13.5.2017 Viekas eli Vietintäkasvatuksen seura ry juhli tyylinsä mukaisesti merkkipäiväänsä Linjapuistossa Helsingin Kalliossa. Ennen juhlaa viriteltiin teltta ja letunpaistovälineet. Juhlaväkeä valui paikalle pitkin päivää, ja kaikille riitti lettuja, mehua, popcornia ja kahvia.
Juhlan aluksi Pihla puhalsi klarinetillaan komeasti onnittelulaulun, ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen Ritva-Sini Merilampi piti ”juhlapuheen”. Se ei ollut mikään jäykkä pakkopuhe, vaan mukava kooste muisteluista seuran perustamisesta ja ensimmäisistä leireistä. Hän veti myös hienot johtopäätökset Viekkaan työn merkityksestä ja nosti esille Maijan ajatuksen tulevaisuussivistyksestä. Kiva juhlapuhe sai ansaitsemansa runsaat aplodit.
Juhlan tarjoilut olivat viekasmaiset, ja ne myös hoidettiin Viekkaan tyylin mukaisesti: letunpaistajia vuorotteli oikein sopivasti. Juhlaohjelmaa ei varsinaisesti ollut, tärkeintä oli vanhojen ja nuorempien leiriläisten tapaaminen ja vapaamuotoinen juttelu tarjoilujen lomassa. Sonja oli kerännyt hienon valokuvahistoriikin, ja esillä oli myös seuran julkaisemia ja seuran toiminnasta koostettuja kirjoja, sekä tietenkin suuri valikoima menneiden vuosien Tietotuutteja. Joitakin hyvin palvelleita vanhoja leiripaitoja oli myös näytillä.
Seuran perustajajäseniä eli Vanhoja Rouvia oli paikalla Ritva-Sinin lisäksi Aatos, Mirja, Maija, Juha ja Liisa. Ensimmäiseltä leiriltä olivat paikalla ainakin Riikka, Teemu ja Lauri. Myöhempien leirien leiriläisiä tuli paikalle ilahduttavasti. Myös aivan nuorimpia leiriläisiä oli mukana narua hyppäämässä, jalkapalloa pelaamassa ja telineillä kiipeilemässä. Oli oikein kivat syntymäpäivät!
-Liisa Kirves
Viestintäkasvatuksen seuran perustajat Marja-Liisa Viherä, Mirja Mäkinen, Liisa Kirves, Juha Nurmela, Ritva-Sini Merilampi ja Aatos Suomilammi
Viestintäleireistä tehtyjä julkaisuja
Lettuja! Mirko, Bruno ja Johanna paistamishommissa.
Nyt kultsikoulutuksessa opettelemme lisäämään juttuja nettisivuille. Viekkaan sivut ovat nyt wordpress-pohjassa, joten niiden muokkaaminen esimerkiksi iphoneen tai androidiin ladattavalla sovelluksella on helppoa!
Tältä näyttää blogikirjoitusten katselu androidin wordpress -sovelluksella.
Tänään meillä on kultsikoulutus, jossa opetellaan käyttämään Viekkaan uusia sivuja! Paikalla on 12 viekasta!
Tunnelma on tiivis, ja naurua on paljon, ainakin vielä (: kun kello on 12.53!
Kultsit ovat jo täydessä työntouhussa, ja kello on vasta yksi! Nyt pohdinnassa, mikä on mansikka? Marja? Hedelmä? Ei, wikipedia kertoo mansikan olevan epähedelmä! Mutta miksi? 🙂
Tässähän ollaan kohta jo ihan leiritunnelmissa! Leirikesää odotellessa siis…
Leiri häämöttää ja kiirettä pitää. Nettisivu-uudistus on kovaa vauhtia käynnissä. Kaikki palaute otetaan ilolla vastaan. Kysyttävää? Sanottavaa? Kommentoi alle.
Keskustelin eilen seminaaritauolla design-käsitteestä, kuinka se on levinnyt kaikkialle. Minä olen aina käsittänyt designin vain esineiden muotoiluksi. Vähitellen olen kuitenkin omaksunut jo käsitteen tarkoittavan myös esimerkiksi palvelujen muotoilua. Ja itseasiassa viestintäleirikin on design-tuote. Olemmehan muotoilleet kokonaan uudelleenmonia asioita: eri-ikäisten yhdessä oppimisen, tekniikan leikillisyyden ja tarpeellisuuden, nukkumisajat, yhteisen ruoan valmistuksen, pinssit, lecut, liikuntahetket, ….. Mutta kuinka moni on ajatellut, että kyseesä on design? Ja miten itseasiassa sana design pitäisi suomentaa? Miksi tarvitsemme uutta sanaa kertomaan, että teemme asiat toisin kuin aiemmin?
Ehkä on helpompi saada muut ymmärtämään, jos kerromme viestintäleiridesignista kertoessamme viestintäleirimallista? Vaikea sanoa. Olen sitä mieltä, että yhteiskunnassa pitäisi moni toimintatapa designaita uudelleen: koulutuksessa, hallinnossa, kunnanpalveluissa, yrityksissä, tekemisessä järjestötoiminnassa jne jne… Kyse ei ole suunnittelusta, eikä muotoilusta vaan jostain enemmästä: tavoitteellisesta toiminnasta muuttaa työtavat toisenlaisiksi. Oliskohan tämä toimintamallia koskevan desing-käsitteen määrittely? Googlampa: No löysin vain tuotteiden ja tavaroiden designea. Puhukaamme siis toimintatapojen muutoksen tekemisestä!