Tietotuutti12.6. -98

Voikukka

Kauan sitten kaukana täältä oli pieniaukeakeskellämetsää. Sielläkasvoiyksinäinenvoi- kukka.Muttasenkintallasi pieni poikamarjamatkallaan.Inhi- millinenaapoikakunoli,hän tuli hyvin surulliseksi huomat- tuaan että oli tallannut kauniin kukan. Surullisena poika jatkoi marjamatkaansa,silläpoika parkaeitiennytetteimarjoja ollut vielä kesällä.Hän etsi niitä ihan turhaan. Poikakäveli yhä syvemmälle metsään marjojen toivossa. Lopulta poika oli niin väsynyt etsimiseen,että päätti lähteä kotiin. Mutta missä koti oli? Hän kulki hädissään pitkin metsääjapäätyilopultasille samalle pienelle aukiolle, jossa kasvoiseyksinäinentallattu voikukka. Poika istahti epätoi- voisenaruohikolleaivanvoi- kukanviereen.Poikanukahti pehmeälleruoholleauringon lämmittäessä häntä. Hän heräsi haukotellenjanousipirteänä lepopaikaltaan.Hän tutkiym- päristöäänjamiettiolin- paikkaansa.Sitten hänhuomasi pienentallatunvoikukanja ymmärsi olinpaikkansa. Kotiin johtavapolkulähti aivanvoi- kukanvierestä ja niinpoika lähti kotia kohti iloisesti pomppien. Pojan kotona oltiin hyvin huo- lestuneita,jakun poika astui kotinsaolohuoneeseenhänen vanhempiensahuolestuneet kasvotkirkastuiv athetkessä. "Missä sinä olet ollut?"kysyi- vät vanhemmat yhteen ääneen. " Lähdinlähimetsäänmarja- matkalleja eksyin"selittipoika.

Kokopäiv änv anhemmat passasivat pientä poikaansa ja kun tuli nukkumisen vuoro isä luki pojalle tarinan kivestä joka neuvoi erään tytön kotiin. Kun tarina loppui ja isä lähti olohuo- neeseen,rupesipoikamietti- mään mikä hänet neuvoi kotiin. Monien tuntien mietinnän jäl- keenpojanajatuksettörmäsi- vätsiihenpieneentallattuunvoi- kukkaan.Poikapäättimennä katsomaan kukkaa heti seuraa- vana aamuna. Sitten poika nu- kahti rauhalliseen uneen. Poika heräsi auringonsäteeseen, joka lankesipojansängylle.Poika nousiverkkaisestijapukiyl- leenhyttysenpitävätvaatteet. Hän laskeutuiportaitaalaker- taan ja suunnisti kohti varastoa. Poikahakiv arastostalapion sekä pienen muovisangon. Hän ottivarastosta myös pyöränsä jakiinnittitav aransasen tarakalle.Poikahyppäsi satulallejalähtipolkemaan kohtimetsää.Poikanousi satulalta ja lähti etenemään pol- kua pyöräätaluttaen. Hän py- sähtyipolunpäähänja kyykistyi maahan,voikukan viereen. Se olijoaivannahistunut,mutta silti poika halusi toteuttaa ide- ansa.Hänhalusisiirtääv oi- kukan heidän hyvin hoidettuun puutarhaansa. Poika otti lapion ja alkoi kaivaa maata voikukan ympäriltä.Kun hän oli saanut voikukanirtihänlaittoisen sankoonjasangonpyörän sarveen.Sitten poikalähtiyl- peänäpolkemaankohtikotia. Heti kotiin päästyään hän ryn-

täsipuutarhaanjaistuttivoi- kukanäidinpalkinto-orvokkien keskelle."Siinäsepääsee arvoiseensaseuraan"poikaajat- teli tyytyväisenä.Poikaaväsytti urakka kovin jahän päätti le- vätäuudessariippukeinussa. Samaan aikaan äiti meni katso- maanpalkinto- orvokkejaan."Mitätuohirveä rikkaruohotekeeminunpal- kinto-orvokkieni seassa!?"äiti huudahti ja riuhtaisi voikukan pois.Hänkiikuttisen kompostiin ja unohti asian sa- mantien. Kun poika heräsi, hän juoksisuoraankatsomaan v oikukkaansa.Muttav oi! Kukkaolihävinnyt.Murhe- päissäänhänvetäisihaulikon käteensä ja ampui itsensä. Van- hemmat tulivat sekopäisiksi ja myöhemmintuliselvilleettä pojallaoliollutvakaviamie- lenterveysongelmia.Mitäme tästäopimme?ÄLÄKOS- KAA NREV IVOI- KUKKIA!!!!
Saara & Anuis

23