|
|
Kauansittenkaukanatäältäoliker-
ran,kutenaina,suuri
lehmänkasvattamo.Jossitäniin
voisi kutsua.Se ei ollut maitotila
vaanliha-sellainen.Oli kesä, ja se
aikakunnavettatäyttyi
vastasyntyneitten vasikoiden ää-
nistä. Eräänä yönä, pari viikkoa
ennen juhannusta tapahtui jotain
epätavallista.Taioikeastaantaval-
lista. Eräs lehmäsynnyttikuuden-
nenvasikkansa.Ei siinä ollut mi-
täänepätavallista.Kuitenkinkoko
tilan henkilökuntaihmetteli;
-Miksi lehmälläoli siniset trikoot
päälläänjaisoSselässä?Ja
pyöräilysortsitjotkaolipuna-musta
raidalliset.Muttaonhantämäouto
maailma, ja täällä sattuuja tapah-
tuu.Tsernobylin ydinvuodot ja
sillee. Joten he antoivat asian olla
ja jatkoivat tavallisia askareitaan;
syöttivätjajuottivatlehmätja
siivosivat lannat. Ja aina tasaisin
väliajoin heittivätpari kantturaa
Karja-Portinautoon.
Kuluikuitenkinvainparipäivää,ja
tämä trikoovasikkaalkoi taas he-
rättäähuomiota.Sekasvoiaika
vauhtia,jotenvaatteetkin
pienenivät, muttajotenkinsillä oli
ainasopivankokoisetpöksyt.
Muttataas tilalaiset vaanjatkoivat
töitään naamat peruslukemillaja
tylsistyneinä.
Vasikka ei kyllä ollutkaan ihan
tavallinen,joset sitä olevielä huo-
mannut.Se eileikkinyt muiden
ikäistensä kanssa laitumella vaan
istuskelimetsänreunassa
mietiskelemässä.Päällimmäisiä
aiheita oli maapallontulevaisuus,
lehmäjalostuksensuunta ja tieten-
kinIntianjaPakistanin
ydinvarustelut...Ainasevaanmietti
jajättisyömättäkinsentakia.Mutta
se ei laihtunut,vaankasvoi kasva-
mistaanjaoikeastaan
nopeamminkinkuin muut. Kului
taasjopa puoli vuotta niin, että
ihmiset eivät kiinnittäneeterikoi-
sen isoon jamietiskelevään leh-
mään erityistä huomiota.Sitten
tuliSe päivä.Sinäpäivänäolikau-
|
|
nis ilma,linnut lauleli jamuuta
mukavaa.Lehmäoli todellalevo-
ton. Se ei tiennytsyytä, mutta se
tiesi, että senaikaolisipiantuleva.
Samoihinaikoihinkunse istuskeli
taasmetsänreunaan
muodostuneessa
mietiskelykuopassa,pihaankaarsi
auto.Lehmäei nähnytsitä tarkasti,
koska ei sitä oikeinkiinnostanut-
kaan.Josolisikiinnostanut,seolisi
nähnytjopa sen autosn sisälle ja
vaikkahansikaslokeroon.Sellainen
lehmäse oli. Mutta kunei niinei.
Autostaastui ulos lievästi alkoho-
lisoitunutparrakasukkeli,jokater-
vehtitilanomistajaatodella
tuttavallisesti.Hänelläolipäällään
sinisetvanhathaalarit ja päässään
mainoslippis.Sininensekin.
Miekkosenlempiväritaisi olla si-
ninen. Taisitten ei.Isäntä, siis
tilan virallinenpääjehupyysi tä-
män autonkuljettajasedänsisälle
kahville.Setä haisi pahalle, mutta
niinisäntäkin, jotense siitä. Siinä
heistuivat keittiönpöydänääressä
jasöivätvastapaketista otettua
valmispullaa, joka oli kaiken li-
säksivanhaa.Muttase ei setäähai-
tannut.Mikäpäolisikaanhaitannut
häntä,ihmistäjonkaelämäoli tyl-
sempääkuinhiivaleivän...Takaisin
asiaan....Lehmä,jota
"trikoolehmäksikin"kutsuttiin,is-
tuskeli siistaas metsänlaidassa...
Ensinsitä eitodellakaankiinnosta-
nut pihaan kaartanut auto, mutta
piansen mielipidealkoi muuttua.
Autosta tulviva epäilyttävähaju
sai sen kiinnostumaan.Sen ei tar-
vinnutkunkääntäävähänpäätään
niin se näki selvästi autoon.Leh-
mänilme oli näkemisen arvoinen
kunsehuomasiauton
alkuperän...Seoli kuinolikin ita-
lialainenFiat! Voiei!Ladatolivat
aina olleet lehmänsuosikkeja.Se
oliainaboikotoinutkaikkia
italialais-taiamerikkalais-alkupe-
rääoleviaautoja. Vihastuneena
lehmälähtijuoksemaanautoakohti.
Kunsetulilähietäisyydelle,senäki
että autoonlastattiin senei-leikki-
|
|
tovereitatoisinsanoenniitä,joiden
kanssahän olisivoinut leikkiä,
muttakäyttikinsen ajan mietiske-
lyyn. Jokatapauksessa,"enivei",
kutenlehmätapasi sanoa,takaisin
aiheeseen.Setajusipitkällisen
mietinnänjälkeen että autonkyl-
jessä lukeva arja-pottitarkoittikin
"Karja-Porttia"jakaikki lehmät
olivatmenossa lihoiksi."Sille täy-
tyytehdäjotain", se ajatteli. Sitten
se tajusi. Koskaanennensen mie-
lessä ei ollutkäynyt,että sillä voisi
olla jotain epänormaalejakykyjä,
muttanytsesentajusi.Vähän
räpiköidense pääsi lentoon,mutta
huomatessaanpotevansa korkean
paikankammoase laskeutuitakai-
senmaanpinnalle.Mitä muitakei-
nojase voisi käyttää...?Se muisti
katsoneensajoskusvanhojateräs-
mies-lehtiäja poiminiissä käytet-
tyjäkikkoja.Koskatämäonperhe-
lehti, en nyt oikeinvoi kertoasen
menetelmistä,muttamainittakoon,
että ne olivat julmat ja oikeastaan
hyvin inhimilliset.Ihminenhänne
raa´immatkeinotkeksii... Jokata-
pauksessasuperlehmäsai
pelastettuaystävänsä,muttaeihuo-
mannut suojataselustaansa...Ka-
nalansuperkukkoolinäethaulikko
siivessäänlehmäntakanajaposautti
lehmänaivot huumepäissäänpel-
lolle. Kukkooli siis kulmakunnan
kovimpia
huumediilereitä...Jokatapauksessa,
"enivei"kuten superlehmävainaa
sanoi,takaisinasiaa. Siinäse sitten
makasiketarat ojossa koivet kohti
kattoakukonnaureskellessa.Loppu
hyvin kaikki hyvin, tai sitten ei.
Samapase minulleon.
Tarinaankätkeytyyopetus:suosi
Ladaa,boikotoi Fiatia.
|
|