Rakenteesta...

Kesällä, kuten nyt, on nähtävissä paljon erilaista kasvillisuutta. Kasvit voivat olla pieniä tai suuria ja kukat sinisiätai vihrei- tä.Kasvejavoihelpostioppiatunte- maan,muttaniidenrakenteeseenja sensyihinkiinnitetäänyleensähyvin vähän huomiota.

Put kilokasvitrakent uvatyleen sä juuristostajamaanpinnanyläpuolelle olevastaversosta.Osaversostaon yleensä erikoistunu varreksi ja lehdiksi, jaosakukinno ksi.Täst äovat poikkeusenaesimerkiksilimaskat (Lemna),joillaversoonvarreksija lehdiksierikoistumaton. Monillakasveilla varsihaa rau t uu,jasiihenon kiinnittyneinä lehtiä lehdet ja haarat voi- vatsijaita varressa esimerkiksi vastak- kain(samastavarrenkohdastalähtee kaksilehteävastakkaisiinsuuntiin), vuorottain (varresta lähtee lehtiä vuoro- tellenerisuuntiin)taikierteisesti. Kierteisessä lehtimallissalehdetsijait- sevatvarressa yleensätasaisin välein siten, että niiden välinen diedrikulma on vakio.Kulmaonyleensämuotoaa/ c*360o, jossa c on jokin fibonaccin luku, jaamikät aha nsapo sit iivinen kokonaisluku. Joissakin kasveissa, ku- tenVaahterassa(Acerplatanoides) liht iensijoitt uminennäyt t ää säännölliseltä, mutta loppujalopuksi pä- tevää sääntöäon vaikea löytää.Usein puidenepäsäännöllisuudetjohtuvat myöskinoksienpoisputoilemisesta.sJos olosuhteet ovat sopivat, saattaa johon- kin kohtaan kasvaa lisääntymiseen eri- koistunutverson osa.

Mistä kaikki tämä sitten saa alkunsa?

Tarkastellaan yksinkertaisena esimerk- kinäkotimaistamäntyämme(Pinus Sylvestris).Sieme nkasveilla (Mag no liphyt a)o njokaisessa siemenessä verson alkio. Alkion synty- misestä siemenen kypsymisvaiheessa minullaeioletarkempaatietoa.Alkio rupeaa kasvamaanpituutta, sirkkalehdet muodostuvat. Niiden muodostumista ei käsitellä tarkemmin. Seuraavana vuon- na alkaa varsinainen rakenteellinen ke- hitys. verson solut jakautuvat, ja pinnan jälsikerroskasvaapaksuutta.Seuraa- vanavuonna versoontulee haara.Ke- väälläsolutgeneettinenkoodisaa versonpäätysolutjakautumaanvalon määränmukaan.Jokaisestasolusta lähtee kasvamaan haara. Haaroja tulee sitäenemmän,mitäenemmänvaloa on.Seuraavanavuonna uudetvuoden aikanakärjistääänpituuttakasvaneet oksathaarautuvattaas vastaavallata- valla. Yksi haaroista muodostuu yleen- säpäähaaraksijamuutsijoittuvat säteittäisestisenympärille.Männyn kasvuvaikuttaamelkosäännölliseltä vielä 8 vuotiaassa männyssä.Mutta jo tässänäytekappaleessaolialaoksilla vain yksi haara ja yläoksilla viisi. Myöhemminhormooninerityksenseu- rauksena alaoksat tipahtavat pois. Van- hassa männyssä ei ole enään minkään- laista rakenteellista säännöllisyyttä ha- vaittavissa...

...Ryhtykääpä siis kaikkikasvien raken- netta tutkimaan.

Tarkemphenki- lökohtaisest^Taa
IE^t
i^TOietoa
yht^TUhalu
eytt^UTT
ä^Itessasi
tekijään^{KE 26/0ot}
.^6a
/983