Intro
ViekasWiki
Sisällysluettelo |
Mikä viestintäleiri on?
Viestintäleirillä jokainen saa toimia lehden toimittajana, radion kuuluttajana, mestarikokkina ja kioskin pitäjänä. Leiriläiset kiertävät ryhmissä kaikissa toimintapisteissä ja saavat kokeilla kaikkea, niin videon ohjausta kuin perunankuorintaakin. Viestintäleiri ei ole "perinteisen" mallin mukaan toimiva leiri (vrt. partioleiri, kesäsiirtola tms.), eikä se ole myöskään kurssi (vrt. videokurssi, taitto-ohjelmakurssi jne.) tai leirikoulu. Viestintäleirin työrytmi on joustava ja siellä opetellaan asioiden "oikein" tekemisen sijaan YHDESSÄ tekemistä ja uusien asioiden kokeilemista. Leirillä voi aina pyytää toisilta apua tehtävien kanssa ja toisaalta auttaa tilaisuuden tullen avun tarvitsijoita.
Leirit eivät ole luksusta: siellä asutaan teltoissa ja valmistetaan ateriat yhdessä leiripaikan keittiössä.
Leirit ovat luksusta: siellä saa sanoa oman käsityksensä asioista kaikilla mahdollisilla tavoilla, siellä saa olla yhdessä toisten kanssa, syödä hyvää tuoreista raaka-aineista valmistettua ruokaa ja kuulua joukkoon.
Leirille osallistujien roolit
Vaikka viestintäleirillä pyritään toimimaan ilman sen kummempaa hierarkiaa, voi osallistujat kuitenkin jakaa noin kolmeen ryhmään, joilla on omat roolinsa leirin toteutuksessa:
Leiriläiset: Leiriläinen on lapsi, nuori tai aikuinen, joka on ensimmäistä, toista tai kolmatta kertaa viestintäleirillä. Hän osallistuu leirille vielä kokijana ja oppijana, ei vielä niinkään vastuuta kantavana.
Kultsit: Kultsi on "apuohjaaja". Hän on ollut usealla leirillä mukana leiriläisenä ja haluaa ottaa enemmän vastuuta leirin sujumisesta. Kokemaansa ja oppimaansa hyväksikäyttäen kultsi toimii ryhmänsä vetäjänä ja kiertää toimintapisteissä ryhmänsä kanssa. Hän pitää erityisesti huolta ryhmäläisistään ja leirihengestä! Jokaisessa ryhmässä on yleensä 2-3 kultsia.
Aikuiset/Vanhat rouvat/Resurssit: Aikuiset leirillä ovat kaikkien tukena ja turvana. He suunnittelevat ja organisoivat leirin, huolehtivat leiriläisistä ja toimivat tekniikkaan opastajina. Ns. resurssit eivät kierrä ryhmien mukana, vaan opastavat tietyssä toimintapisteessä (esim. lehdessä tai ruokaryhmässä). Resurssien tehtävänä on kertoa, miten kyseessä oleva toimintapiste toimii. Kultsit ovat ”päävastuussa” ja resurssit auttavat heti kun apua tarvitaan tai pyydetään, oli pyytäjä sitten kultsi tai leiriläinen. Toisaalta, jos jossain ryhmässä on esimerkiksi paljon pieniä lapsia, niin ryhmän mukana kiertävä aikuinen voi olla kultsien suureksi avuksi. ”Vanha rouva” on leikkisä titteli Viestintäkasvatuksen seuran leirikonkareille. He katsovat kokonaisuutta, että asiat sujuvat ja tarttuvat toimeen, jos jossain on ongelma.
Miten viestintäleiri toimii?
Leirillä leiriläiset kultseineen kiertävät ryhmänsä kanssa toimipisteissä etukäteen päätetyn ryhmäkierron mukaan. Viikon kestävillä leireillä (esim. Viestintäkasvatuksen seuran kesäleireillä) jokaisessa toimipisteessä ollaan yhden päivän ajan. Leirin toimipisteet ovat seuraavat (lisää toimipisteistä sivulla Leiri):
Lehti: Joka aamu leirillä ilmestyy leirilehti Tietotuutti. Lehtiryhmä kirjoittaa, taittaa ja jakaa lehden itse.
Info: Inforyhmä huolehtii tiedon kulkemisesta leirin sisä- ja ulkopuolella, näkymättömien töiden pisteistä ja lecupankista sekä leirin kioskin ylläpitämisestä.
Ruoka: Ruokaryhmä tekee kultsien kanssa itse valitsemansa ruoat (usein leireillä on kaksi ruokaryhmää, jotka valmistavat lounaan ja päivällisen lisäksi joko aamu- tai iltapalan).
Video: Joka ilta kaikki leirille osallistujat katsovat päivän videotuotoksen, jonka videoryhmä on suunnitellut, käsikirjoittanut, kuvannut ja editoinut.
Radio: tehdään radio-ohjelmaa joka kuuluu netissä ja paikallisradiona sekä tietysti leirialueella. Muut leiriläiset osallistuvat radio-ohjelmaan esim. soittamalla toivekonserttiin tai vastaamalla tietovisaan.
Perinteisellä kesäleirillä tämä kierto käydään läpi kerran, minkä jälkeen seitsemäntenä leiripäivänä on Kaaospäivä, ja kahdeksantena pakataan ja lähdetään kotiin.
Viestintäleirillä ei ole minuuttiaikataulua, vaan tärkeintä on että kaikki tehdään yhdessä loppuun.
Eri tyyppiset viestintäleirit
Vaikka tässä kerrommekin siitä, miten viestintäleirin voi järjestää, niin viestintäleirimallia voidaan soveltaa ja sovittaa monella eri tavoin - ei ole olemassa yhtä oikeaa kaavaa viestintäleirin järjestämiseksi! Viestintäkasvatuksen seuran "perinteisen" kesäleirin konsepti voidaan tosin nähdä monen kehitysvaiheen läpikäyneenä, suhteellisen edistyneenä versiona, joten sillä on tavallaan toimivuustakuu. Kesäleireillä toimivat käytännöt eivät välttämättä sovi juuri sinun leiriläisporukallesi ja leiripaikallesi, eli asiat kannattaa miettiä tarkkaan etukäteen. Kesken leirinkin voi muuttaa menettelytapoja, jos jokin ei toimi!
On kuitenkin joitakin perustoimintalinjoja, joita leirin tulee toteuttaa ollakseen viestintäleiri: yhdessä tekeminen, toisista huolehtiminen, töiden loppuunsaattaminen ja kaikkiin töihin osallistuminen. (Lue lisää viestintäleireilyn toimintaperiaatteita-sivulla).
Mihin kaikkeen viestintäleirimallia voisi käyttää?
Viestintäleirejä on järjestetty erilaisille ryhmille, esim. eri-ikäisille koululaisryhmille, kehitys- ja näkövammaisille, rehtoreille, työttömille, väitöskirjantekijöille, kaupunginosien asukkaille ja eläkeläisille. Leirit siis mukautuvat moneksi - kunhan on innostusta tekemiseen! Kuuroille järjestetyt leirit Viekas järjesti ensin yhteistyössä Kuurojen liiton kanssa kunnes Kuurojen liitto alkoi tehdä niitä yksin.
Millä tavalla viestintäleirimalli soveltuu juuri sinun tarpeisiisi? Seuraavassa lista ehdotuksia viestintäleirien sovelluksista:
- Leirikoulussa. Leirikoulun voi toteuttaa kokonaisuudessaan viestintäleirimallin mukaan tai käyttämällä myös vain osia viestintäleiristä tekemällä leirikoulun lehden tai videon. Nettiin voi laittaa kuvia ja juttuja kotiväen iloksi. Myös leirikoulussa ruoan voi valmistaa yhdessä. Tällainen leirikoulu poikkeaa viestintäleiristä lähinnä siinä, että opettajat antavat valmiiksi aiheet sitä, mitä tehdään, mitä syödään, mistä videoidaan ja kenelle nämä tuotokset tarjotaan. Ero tavalliseen viestintäleiriin on iso.
- Kouluissa esim. viikonloppu- tai hiihtolomaleirin muodossa. Viikonloppuleirin aikana ei ehdi kiertää joka ryhmässä joten leirillle on valittava vain jotkut toimintapisteet. Ruoan tilaaminen ulkopuoliselta ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä juuri ruokaa tehtäessä syntyy leiritunnelma. Jos leiri järjestetään useamman viikonlopun ajan, esim. pari kertaa lukukaudessa, niin osallistujat ehtivät käydä läpi kaikki toimintapisteet. Esim. kahden viikonlopun aikana toimii hyvin neljän ryhmän kierto eli lehti-video-radio-ruoka.
- Opettajien täydennyskoulutukseen. Koska viestintäleirillä saa kokonaisnäkemyksen siitä, mitä kaikkea tieto- ja viestintätekniikan avulla voi tehdä, on viestintäleirin malli erittäin hyvä opettajien täydennyskoulutuksessa. Normaalissa kouluarjessa löytyy varmaan monta oppilasta, jotka osaavat tekniikan opettajaa paremmin, mutta jotka eivät oikeastaan tiedä, mitä muuta tekisivät koneilla kuin pelaisivat ja ohjelmoisivat. Jos opettaja saa viestintäleirillä, hauskassa seurassa käsityksen siitä, mitä viestintävälineillä voi tehdä, hänen on helpompi soveltaa niitä koulussa. Viestintäleirin käytyään hän voi kysyä oppilailta apua, sillä nyt hän tietää, mitä kysyy ja mihin apua tarvitaan. Samalla yhteistyö ja onnistumisen tunne kasvavat.
- Kavereiden kanssa itsetehty leiri vaikka kesämökillä. Erityisesti sadekesinä on hauskaa tehdä erilaisia asioita myös sisätiloissa. Mikä sen mukavampaa kuin kirjoittaa juttuja lehteen, ottaa kuvia ja taittaa lehteä. Myös kuunnelmien teko on hauskaa, videoista puhumattakaan. Mökkimuistoja on myös kiva kuunnella jälkikäteen tai lähettää livenä serkuille tai kavereille vaikka toiselle puolen maapalloa.
Sanastoa
Viestintäleirejä on järjestetty jo 20 vuoden ajan, ja tänä aikana on ehtinyt kehittyä eräänlainen viestintäleirislangi:
Viekas eli Viestintäkasvatuksen seura ry. on nimensä mukaisesti viestintäkasvatusta edistävä järjestö, joka pääasiassa järjestää viestintäleirejä. Viekas ry. perustettiin vuonna 1987 eli kuluvana vuonna 2007 seura juhlii 20-vuotista taivaltaan, mm. tämän oppaan muodossa. Lisää Viekkaasta historiaa-sivulla.
Kesäleiri on Viestintäkasvatuksen seuran järjestämä 8 päivän leiri. Yleensä se on pidetty kesäkuun alussa heti koulujen loputtua. Kesäleirin osallistujat ovat kaiken ikäisiä, mutta enemmistö leiriläisistä koostuu 12-15 -vuotiaista. Kesäleireillä tapahtuu lähes kaikki se kehitys, mitä sitten sovelletaan sopivilla tavoin muilla leireillä. Ne ovat ikäänkuin seuran lippulaivoja ja innovaatiolähteitä.
Lecu on viestintäleirien oma raha. Sillä voi ostaa kioskista leivottuja herkkuja, joita ei euroilla saa! Lecuja leiriläinen voi ansaita keräämällä pisteitä: siivoamalla, keskustelemalla sivistyneesti ruokapöydässä tms. Lisää lecuista ja pisteistä Info-sivulla.
Rakennusleiri on 1-2 päivää ennen varsinaista leiriä, jolloin halukkaat, yleensä kultsit ja leiriä järjestämässä olevat aikuiset pistävät leiripaikan kuntoon ennen leiriläisten saapumista. Lisää rakennusleiristä: leirin aloitus.
Oppaassa esiintyviä outoja käsitteitä avataan myös UKK- eli Usein Kysytyt Kysymykset -sivulla.
