STM-pilotti

Loka-joulukuussa 2014 Viestintäkasvatuksen seura järjesti yhteensä 20 viestintäverstasta Osallistavan sosiaaliturvan pilotissa. Teimme pilotista kertomuksen, jonka pdf:n voit lukea ja ladata pilottikertomus linkin kautta tai voit lukea alla olevan näköispainoksen. Päiväkirja  löytyy kertomuksen alta ja siihen on esimerkiksi upotettu tai liitetty kaikkien tuotosten linkit. Päiväkirja on kirjoitettu koko pilotin ajan, joten se on käänteisessä aikajärjestyksessä. Kertomuksessa sen järjestys on käännetty vanhimmasta uusimpaan.

 

 

Päiväkirja, käänteinen aikajärjestys

27.12.2014 Pohdintaa tutkijoiden kysymyksiin   Pohdin ensi kerran vastauksia tutkijoiden kysymyksiin 14.10 – puolitoista kuukautta lähtölaskennasta, ennen ensimmäistäkään verstasta. Kun pilotti on loppuraportointia vaille valmis, on hyvä pohtia kysymyksiä uudelleen. Alla on ensin kysymys, sitten 14.10 pohdittu vastus ja sen jälkeen loppupohdinta

1)      Mitä toimintaa pilotissa on kehitetty? 14.10: Toiminnan perustanahan on vuosikymmenien aikana pidetyt viestintäleirit sekä 2009-20012 pidetyt tietotaitotalkoot, joiden aikana pidettiin12 tunnin viestintäverstaita lähes 100 sosiaalialan yhdistyksen kanssa. Aiemminkin viestintäleirejä on pidetty monenlaisten käyttäjäryhmien kanssa.  Nyt joudumme räätälöimään toimintaa yhä pienempiin palasiin, mutta pidämme perusperiaatteista kiinni –        tekemällä oppiminen –        työn loppuunsaattaminen –        oma-aloitteisuus –        toisista huolehtiminen –        vastuun ottaminen ja kantaminen –        jokainen on toisensa opettaja ja oppilas –        itsenäisesti yhdessä toimiminen –        tiimityö –        kokonaisprosessin oppiminen ja näkeminen –        toisen työn arvostus. (kts:  www.viekas.fi/leiri/info ) 27.12: Pilotissa oli 4 erilaista ryhmää : 1) Helsingin työttömien kautta syntynyt ryhmä , hetyläiset – viisi kertaa noin viikon välein, 2) Sillanpirtin ja Rukkilan asukkaiden ryhmä rukkilalaiset, viisi kertaa noin viikon välein ja yksi pitkä viikonloppu, 3) Vamosin Sörnäisten yksikön kaksi erillistä ryhmää, kumpikin kaksi kertaa 4) Vamosin Herttoniemen yksikön ryhmä – neljä peräkäistä päivää Viestintäverstaiden toiminnan sisältö muodostui tekemällä erilaista viestintää, mm lehteä (4kpl yhteensä) kuvavideoita (3 kpl), kuunnelmia (11 kpl), kalenteri 81 kpl) , käyntikortteja (2 kpl), radio-ohjelmaa muusikin tuottamisen ja soittamisen sekä haastattelujen avulla (kolmessa verstasryhmässä), ruokaa (joka kerta kahdessa ryhmässä), sekä sosiaalisen median palveluja. Myös Qr-koodi otettiin käyttöön (2 ryhmässä) . Jokainen ryhmistä oli erilainen ja siten jokaiselle piti räätälöidä omanlaisensa toiminta osallistujien mielenkiinnon mukaan. Hetyläisten ryhmässä mobiiliviestintä WhatsAppeineen ja monine muine sovelluksineen oli ehkä pääosassa. Toki teimme myös radio-ohjelmaa ja lehden. Molemmissa välineissä käsittelimme osallistujia kiinnostavia aiheita. Joista syntyi tehdessä jo vilkas keskustelu ja pohdinta tietoyhteiskunnan tilasta palvelujen osalta Rukkilalaisten ryhmässä musiikki oli pääosassa, samoin valokuvaus ja ruoka. Teimme kalenterin viikonlopun viestintäleirin aikana otetuista kuvista. Teimme myös lehden osallistujien kokemuksista sosiaalitoimen kanssa ja pohdimme eri vaihtoehtoja. Vamosin Sörnäisten ryhmien lyhyt aika ei antanut mahdollisuuksia viestintävälineiden monipuoliseen käyttöön. Molemmissa ryhmissä teimme ensimmäisenä päivänä tulevaisuustaulukon, jonka tekeminen saikin aikaan monipuolisen keskustelun. Toisena päivänä veimme taulukosta syntyneitä skenaarioita arkeen roolihahmojen avulla. Toinen ryhmistä teki arjen tilanteista sarjakuvan käsin, siirsi kuvat tietokoneelle ja taittoi sarjakuvan 4-sivuiseksi lehdeksi. Toinen ryhmä teki myös sarjakuvalehden (8sivuisen) sekä lisäksi kuunnelman. Kuunnelman Qr-koodi laitettiin lehteen. Vamosin Herttoniemen ryhmän neljän päivän verstas tuotti tulevaisuustaulukon ja siihen kuunnelmat, lehden unesta ja sen merkityksestä kuvineen, radio-ohjelmaa, lähinnä musiikkia, sekä harjoitteli valokuvaamista. Sekä hetyläisten että rukkilalaisten ryhmät toimivat niin monta kertaa, että tapahtui selvää ryhmittymistä ja yhdessä tekemisen iloa! Tuotoksista olivat kaikki ylpeitä! Sörnäisten Vamosin konsepti osoittautui myös hyväksi ottaen huomioon lyhyen ajan: Tulevaisuustaulukon teossa kaikkia mielipiteitä kuunnellaan ja kaikki tulevat kirjatuksi taulukkoon. Yhteisellä keskustelulla ja äänestyksellä jokainen vaikuttaa skenaarioiden sisältöön ja tuloksena syntynyt lehti jää muistoksi kokemuksesta. Tapahtuma auttaa jäsentämään tulevaisuutta ja nykypäivää ja on siksi tärkeä. Herttoniemen Vamoksen ryhmä oli hajanaisempi, osallistujat eivät olleet koko ajan samoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Toiminta käynnistyi hyvin vasta viimeisillä kerroilla, joten pidempi tapahtuma olisi ollut hyväksi.

2)      Miten toiminnan nähdään edistävän osallistujien tilannetta (osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, työllistyminen jne.)? 14.10: Kokemuksen mukaan toimintaan aiemmin osallistuneet ovat parantaneet viestintävalmiuksiaan ja tätä kautta osallisuuttaan tietoyhteiskuntaan. Toimiminen tiimeissä ja työn saattaminen aina loppuun edistää onnistumisen tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä. Viestintäverstaiden aikana voi löytää itsestään sellaisia kykyjä, joita ei tiennyt olevan olemassakaan ja tämä saattaa lisätä työpaikan löytymistä ihan uusilta aloilta. 27.12: Nähdäkseni hetyläisten ryhmässä osallisuus kasvoi, osallistujat solmivat uusia suhteita ja aktivoituivat työn etsinnässä. Rukkilalaisten ryhmässä osallisuus kasvoi selvästi, heistä esimerkiksi neljä tuli mukaan joka kerta, ja he totesivat tämän olevan eka kerta heille, kun he saapuivat johonkin toistamiseen. Joku osallistujista hakeutui koulutukseen jne. Myös tietoteknisten valmiuksien karttumisesta oli molemmille ryhmille hyötyä. Vamoslaiset olivat nuoria, noin 20-kymppisiä – ja tämä oli osa heidän tiellään työhön. Tulevaisuuden vaihtoehtojen jäsentämisessä tällä tiellä lienee hyötyä.

3)      Ketä toimintaan on osallistunut? 14.10 Tähän asti toiminta on ollut vasta varsinaisten osallistujien etsintää ja heidän kanssaan keskustelua sekä kaksi infotilaisuutta osallistujille (Hety ja Rukkila). 27.12: Toimintaan osallistuneet ovat olleet 20-58 vuoden väliltä olevia työttömiä, yhteensä noin 25 henkeä (4+6+6+10)  

4)      Miten osallistujat on hankittu? 14.10 Alussa naiviisti ajateltiin, että näin loistavaan tapahtumaan on suorastaan jonoa, kunhan tieto kulkee. No, totuus on paljon karumpi: Osallistujia on hankittu ilmoituksilla TE-toimistojen seinillä (ei yhtään yhteydenottoa, keskustelulla Duuri:n vastaavan kanssa (ei osallistujia), keskustelulla Vamoksen kanssa (ainakin yksi kurssi vireillä) , keskustelulla tutun pitkäaikaistyöttömän kanssa ( 1 osallistuja), virittämälla veli etsimään Heinolasta työttömiä tuttuja (saattaa tulla yksi kurssi) , keskustelemalla HTYn vastaavien kanssa ja pitämällä infotilaisuus HTYssä (2-4 osallistujaa) , keskustelemalla asumisyksiköiden (Rukkila ja Sillanpirtti) vastaavien kanssa  ( infotilaisuus ja ensimmäinen verstaspäivä sovittu , Rukkilasta 3 ja Siltamäestä 6 osallistujaa ehkä) 27.12 Keskustelujen kautta asianomaisten instituutioiden edustajien kanssa ja omien verkostojen kautta löytyi lopulta nämä em. 4 ryhmää. Myöhemmin, joulukuu alussa, olisi yksi osallistuja tullut TE-toimiston kautta ja Vamoksen edustaja tiedusteli yhtä uuttaa ryhmää.

5)      Osallistujien määrä? Kuvailua, missä tilanteessa, minkä ikäisiä jne.? 14.10 Tiedetyt 5 Hetyn kautta tulevaa ovat keski-ikäisiä, heistä 3 pitkäaikaistyötöntä ja kaksi Helsingin Työttömien yhdistyksessä toimivia. Jälkimmäiset voisivat toimia myös esimerkkinä muille… 27.10 Kuten jo aiemmin on todettu, osallistujia oli yhteensä 25. Hetyläiset olivat 45-60 vuotiaita, 3 miestä, yksi nainen, Rukkilalaiset olivat 24-58 vuotiaista, yksi nainen, 4 miestä. Lisäksi oli piipahtajia.

6)      Miten osallistujat ovat voineet vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen? 14.10 Alustavasti on ajateltu, että he voivat sopia ajankohdasta ja siitä, mitä tehdään, millainen mediatuotos, mitä ruokaa. Tästä syystä on myös alkuperäistä tavoitetta ajan suhteen pudotettu kuudesta tunnista jopa kahteen kerrallaan. Ensimmäinen hetyläinen kurssi pidettäneen ensi viikolla, kutsut on lähetty ja kysytty, mitä toimintaa haluaa tehdä, kuka haluaa tehdä ruokaa .. Heillehän on jo pidetty info, missä on suunniteltu mm .ruokalistaa. Tarkoitus on ensimmäisellä kerralla yhdessä sopia jatkopäivät ja ajat. 27.12: Toiminta suunniteltiin aina osallistujien kesken. Joskus olimme etukäteen miettineet, mitä tehdään ja osallistujat pitivät ehdotusta hyvänä. Kaikki tuotokset syntyivät osallistujien toimesta. Esimerkiksi alun perin oli ollut ajatus, että tulevaisuustaulukoihin tehdään kuunnelmat. Tehtiinkin sarjakuva osallistujien aloitteesta. Ruoka päätettiin aina yhdessä ja käytiin yhdessä kaupassa.

7)      Onko toiminta osa kuntouttavaa työtoimintaa vai muuta vapaaehtoista toimintaa? Miksi päädytty tähän ratkaisuun? 14.10 Toiminta on vapaaehtoista. Kuntouttava toiminta vaatii ennakkokäsityksemme mukaan paljon sellaista byrokratia, jonka osaamista meillä ei ole. 27.12 Viestintäverstas pilotin mukaan toiminta oli vapaaehtoista. Vamoksen verstaissa se oli kuitenkin osa heidän kuntouttavaa toimintaansa

8)      Jos osa kuntouttavaa työtoimintaa, koskevatko samat ehdot esim. poissaoloista kuin muussakin kuntouttavassa työtoiminnassa?

9)      Miten osallistujia on kannustettu osallistumaan toimintaan? Esim. kuntouttavan työtoiminnan päiväkorvaus/ lounas/ liikuntaseteli tms.? 14.10 Kannustus on tapahtunut innostamalla, kertomalla hyvästä ruoasta jne.. 27.10 Kannustus tapahtui innostamalla ja kehumalla – nuorten mielestä ei ehkä sittenkään aina riittävästi

10)   Millaisia toiminnan ja sen tavoitteiden toteutumista estäviä ja edistäviä tekijöitä olette havainneet (esim. lainsäädäntö, yhteistyö, toimintakulttuurit)? 14.10 Estävänä tekijänä on lähinnä tulevien osallistujien innostuksen puute, uuteen tarttumisen vaikeus ja edistävänä tekijänä ammatti-ihmisten innostunut vastaanotto ja se, että he näkevät pilotin erinomaisena aktivoivana toimena. 27.12 Lokakuun arviointi ei oikeastaan ole mitään lisättävää. Ammatti-ihmisten oma aktiivisuus ja innostuminen on avainasemassa myös osallistujien innostumiseen, etenkin nuorten osalta.

11)   Millaisia näkemyksiä on siitä, voidaanko kehitetyllä toiminnalla ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistää osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja työelämävalmiuksia? Millä tavoin?14.10 Pitkäaikaisen kokemuksen perusteella on syntynyt vankka näkemys siitä, että tämäntyyppinen toiminta ehkäisee syrjäytymistä, edistää osallistujien hyvinvointia ja työelämänvalmiuksia tuomalla tietotekniikan mahdollisuudet näkyväksi käyttämällä niitä itse ja luomalla tunnetta, että minähän osaa! 27.12 Tämä näkemys vain vahvistui pilotin aikana!

12)   Muut terveiset työryhmälle. 14.10 Tsemppiä! 27.12 Viestintävertas-tyyppinen toiminta tulisi olla painakin nuorille pidempi aikaista, jolloin hyödyt konkretisoituisivat selvemmin

22.12.2014  Perjantaina 19.12 Vamoksen verstaassa olikin paikalla 10-13 osallistujaa! Vaikka oli kulunut kolme viikkoa siitä, kun teimme tulevaisuustaulukon, niin useimmilla oli säilynyt muistikuva taulukosta. Kävimme  läpi kaikki kolme skenaarioita: Toivottu, epätoivottu ja todennäköinen. Syntyi todella mielenkintoinen keskutelu siitä, kuinka näitä skenaarioita voi verrata Danten helvettiin, kiirastuleen ja taivaaseen.  Heijastimme taulukosta syntyneet skenaarioit seinälle ja keskustelimme niistä. Suurin osa halusi jälleen tehdä sarjakuvaa ja pirroksia. Teimme nyt myös kuunnelman. Oli jännittävää tehdä kolme kuunnelmaa, missä kaikissa oli samat kaksi roolihenkilöä. Huomasimem selkeän ero eri skenaarioiden arjessa. Keskuteluista minulle jäi se tunenlma, että lähes kaikki kokevat epätoiovtun tulevaisuuden todennäköisemmäksi kuin toivotun. Toivottu on vain unelma. Vaikka se on mahdollinen jo tänä päivänä. Laitoimme kuunnelman youtubeen:   Lehteen: Dantelainen tulevaisuus kirjattiin skenaariot, niiden perusteella syntyneet sarjakuvat sekä kuunnelman QR-koodi. Emme ehtineet paljoakaan perehtyä QR-koodin tekoon, mutta skreeniltä kukin pystyi seuraamaan. miten helposti se tehdään ja lehdestä sitten katsomaan, millainen sitä tuli ja miten lukea se omalla puhelimellaan. Lehden teossa, piirtämisessä ja taittamisessa syntyi taas kerran oikea työverstaan tunnelma!

Tulevaisuusajatukset siirtyvät paperille

Tulevaisuusajatukset siirtyvät paperille

Photo 19.12.2014 12.05.41 Lehti valmistui juuri ja juuri ajallaan. Monistus tapahtui joululounaan aikana. Joululounas oli hyvä ja tunnelma mainio. Keskustelimme lounaan aikana erilaisista joulutavoista. Ja se lehti on tässä:

 

 

 

Ja lehden pdf-versio: Dantelainen tulevaisuus

 

Viimeinen viestintävertaamme tässä pilotissa oli hieno ja upea! Keskutelut nuorten kanssa olivat innostavia, piirustukset olivat mahtavia. Kysyinkin nuorilta saanko käyttää kuvia omissa esityksissäni. Sain kaikilta luvan. Innostuin niin paljon, että ajattelin, että kirjoitan näistä verstaista ja niissä syntyneistä tulevaisuuskuvista artikkelin seuraavaan Futuraan!

Kaksi kertaa neljä tuntia on todella lyhyt aika oppia tuntemaan nuoria, näkemään heidän vahvuuksia, saada aikaan tiimityötä. Mutta lyhyestä ajasta huolimatta se tuntui nyt onnistuneen jossain määrin. Jäin haikeilemaan ajatusta siitä, että oi jospa saisi näiden nuorten kanssa toimia pidemmän aikaa viestintäverstaiden hengessä! Uskon vakaaasti, että jokaisen itsetunto kasvaisi ja omiin osaamisin alettaisiin luottaa. Jokainen on hyvä jossakin asiassa.

20.12.2014

Nyt ovat kaikki verstaat pidetty! Tällä viikolla oli Vamoksen Sörnäisten pisteessä kaksi verstasta, molemmat käsittivät tulevaisuustaulukon vientiä arkeen.

Keskiviikkona 17.12 oli pienemmän porukan verstas. Vain kolme  osallistujaa. Kävimme läpi edellisellä kerralla laadittua taulukkoa sekä niiden perusteella kirjoittamiani skenaarioita.  Tarkastelimme, millaiset tapahtumat vosivat johtaa ko. skenaarioihin. Yritin houkutella osallistujia improvisoimaan kuunnelmaa toivotun ja epätoivotun skenaarion arjesta.

Idea tuntui liian kaukaiselta. Mutta sen sijaan ilokseni kaikki pitivät enmmän ajatuksesta tehdä sarjakuvaa joko luettujen kertomusten tai vedettyjen roolihahmojen perusteella.

Osallistujien laatiman tulevaisuustaulukon perusteella kirjoittamani skenaariot, joihihin siältyy myös tarina arjesta (tein sen vetämäälä kolme roolihahmoa ja kuvittelemalla, millaiseen tilanteeseen he voisvat joutua tuossa sknaariossa):

VAMOS 2 Sörnäinen

Epätoivottu, uhkaskenaario

  • Ilmasto lämpenee, syntyy ympäristökatastrofeja, asuminen siirtyy veden tai maan alle
  • Ravintona pillerit ja muu teollinen ruoka
  • Ihminen on passiivinen sopeutuja
  • Bisnekseen perustuva oikeusvaltio
  • Liikenne korvautuu virtuaaliyhteyksillä
  • Yksinäisyys lisääntyy
  • Energia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan
  • Byrokratia lisääntyy
  • Oppiminen tapahtuu päähän ladattavien sirujen avulla
  • Riippuvuus tekniikasta

 Ilmaston lämpenemisen seurauksena syntyi suuria ympäristökatastrofeja, vesi nousi ja mm. monet saariryhmät peittyivät veden alle. Myrskyt olivat jokapäiväistä seura. Pelko ja huonot olosuhteet synnyttivät uusia teknisiä innovaatioita. Veden ja maan alle rakennettiin asuinyhteisöjä, osa entisten asuinalueiden läheisyyteen. Ihmiset passivoituivat viihteen suurkuluttajiksi. He eivät juurikaan poistuneet kotoaan, yhteyksiä toisiin pidettiin virtuaalisesti, työ tehtiin virtuaalisesti. Etätyötä syntyi runsaan byrokratian toimesta. Yksityiset laitokset sakottivat pienemmästäkin asiasta. Yksityisten vankiloiden kaukovalvonta antoi myös lisää työtä. Jos vankeja piti rankaista, ohjattiin robotti suorittamaan rankaisu. Kaikkien osaaminen perustui päähän ladattuihin siruihin, tavallisilla passiivisilla etätyöläisillä siruihin oli ladattu vain välttämättömät tiedot. Hierarkian huipulla oli päähän ladattu parhaat mahdolliset tieto- ja osaamisvarastot. Tietoihin ei kuitenkaan sisältynyt eettistä osaamista ja näkemyksellistä tietoa. Tulevaisuudesta ei huolehdittu eikä oltu tietoisia tekniikan riippuvuudesta

Ruoasta oli suuri pula ja sitä tuotettiin synteettisesti vähitellen yhä enemmän ja enemmän pillereiden muodossa. Olihan pillerien kuljetus maasta toiseen helppoa.

Asumisen siirryttyä maan alle, ei enää välitetty energian tuotannon ympäristöystävällisyydestä. Niinpä ydinenergia ja fossiilisten polttoaineiden käyttö oli maksimissa. Öljyä kaivettiin merenpohjasta yhä syvemmältä– olihan maan alle siirtyminen lisännyt osaamista maaporauksissa ja maanalaisissa töissä.

 Tekniikan pettäessä, sähkön tuotannon loppuessa ihmisten kohtalo maanalaisissa asumuksissa ei ollut häävi. Vain sitkeimmät jäivät eloon torakoiden ja rottien kanssa.

Alkoi uusi kausi, kun rotista koulutettiin työeläimiä ja torakoista ruokaa….

 Uusi pörssiyritys

 Henkilöt

 Iloinen, myötäymmärtävä keskustelija Kassanhoitaja Esko

Herkkä teoreettinen Tatuoija Eeva

Rauhallinen ilmaisukykyinen Pörssimeklari Ilona

Eevan tatuointi yritys menestyi. Hänellä oli joka asumisyhteisössä oma robottinsa, jota hän ohjasi etäältä kodista (omasta kammiostaan). Eevan toimia seurattiin tarkkaan päässä olevan sirun avulla. Hän oli säilyttänyt herkkyytensä varsin raskaassa työssään. Tosin hän ei tavannut henkilökohtaisesti asiakkaitaan, ainoastaan robottinsa välityksellä. Asiakkaiden valitukset yksinäisyydestä satuttivat hänen mieltään ja hän rupesi miettimään, mitä hän voisi tehdä.

Kassanvalvoja/hoitaja huomasi, kuinka hyvin Eeva menestyi ja antoi vinkin ylimmälle pörssimeklarille tilanteesta ja siitä, että Eeva mietti ”vallankumousta” yksinäisyyden poistamiseksi. Ilona huomasi heti vaaratekijät ja päätti ostaa tatuointiyrityksen. Hän viestitti virtuaaliolentonsa avulla rauhallisesti Eevalle, kuinka hienoa olisi, jos Eevan yritys sulautuisi isompaan yritykseen, tällöin Eevan resurssit kasvaisivat. Eeva uskoi ja myi yrityksensä. Ilona palkitsi Eskon ylimääräisellä muistilla siruun. Nyt Esko pystyi myös itse ostamaan pieni osuuksia mm. oikeuslaitoksesta. Hän mietti, että oli hyvä juttu, seuraavista sakoista hän ehkä selviäsi helpommin…

VAMOS 2 Sörnäinen

Toivottu tulevaisuus:

  • Vastuu ympäristöstä
  • Lähi- ja luomuruoka
  • Hyvinvointivaltio, monipuolinen riippumaton media, vapaa markkinatalous
  • Teleporttaus
  • Reilu sosiaalisuus lähiyhteisönä
  • Omavaraisuus energiatuotannossa, aurinkovoima
  • Kulttuurityöt sekä käsityöammatit lisääntyvät
  • Opitaan tekemällä
  • Teknologian kehitykseen ja tekniikan käyttöönottoon varaudutaan

 Kaksituhatta luvun toisella vuosikymmenellä maailma tuntui turvattomalta ja kriisiytyneeltä. Luonnonkatastrofi olivat yleisiä, syysmyrskyt kaatoivat metsiä ja katkoivat sähköntulon. Yhteiskuntarauhakin oli uhattuna. Suomalaiset päättivät ottaa opiksi maailmantilanteesta ja ennaltaehkäistä rauhattomuudet ja katastrofit. Ympäristölait tehtiin tiukoiksi ja niitä valvottiin myös yhteisön muiden jäsenten toimesta.

Lähiruoka ja luomuviljely eteni erityisesti, kun energian hinta nousi. Ruokaa ei kannattanut kuljettaa pitkiä matkoja. Energian hinnan noususta – vaikka maailmalla energian hinta laski –saadulla ylimääräisellä verolla tuettiin aurinkoenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen kehitystä. Verotuksella saatiin myös sähköautot halvemmiksi kuin muut autot. Teleporttauksesta haaveiltin ja sitä kehitettiin toivottuna liikkumisen muotona. Etsittiin energiaa säästäviä tapoja teleporttaukseen. Ehkä ensi vuosituhannella? Korvikkeena kehitettiin virtuaalihahmona matkustamista eli lähettiin kuvallinen hahmo toiseen paikkaan.

Kulttuuripalvelujen kysyntä kasvoi monipuolisen taidekasvatuksen vuoksi.

Ihmiset ymmärsivät, että paitoja toisilleen pesemälläkin pystyi elämään – eli raha kiersi ja hyvinvointi jakaantui.

Kaikki pitivät kunnia-asianaan ostaa sukupolvelta toiselle kestäviä hyvin suunniteltuja tavaroita ja vaatteita.

Kestävän kehityksen vuoksi laatuun kiinnitettiin paljon huomiota, tekniikkaa käytettiin myös kestävämpien ja kätevämpien työkalujen tekoon. Niistä syntyikin myös maailmalle myytäviä tuotteita. Näin myös vientiä kannatti ja talouden tasapaino säilyi. Elettiin kuitenkin ”suu säkkiä myöten” toisista huolehtien. Oppiminen tapahtui suurelta osin oppisopimuspohjalta tekemällä oppien. Mediaa seurattiin ja siihen luotettiin.

Palvelu- ja käsityöalojen kasvu mahdollisti myös hyvinvointivaltion ylläpidon

Toimittaja tapaa kansanparantajan

 Henkilöt:

 Filosofinen, käytännönläheinen kansanparantaja Sinikka

Vahvan itsetunnon omaava, tarkka ja huolellinen markkinoija Eero

Poissaoleva, romanttinen toimittaja Pekka

Pekka oli kuullut tuttavaltaan uudesta hierontamuodosta, joka auttoi laulajia äänenmuodostuksessa, puhujia selvempään ääntämiseen, hermostuneita poistamaan palan kurkusta eli äänihieronnasta. Hän ei tiennyt asiasta tämän enempää ja päätti tehdä jutun aiheesta.

Hän matkusti ensin sähköjunalla ja loppumatkan yhteiskäytössä olevalla kuskittomalla sähköautolla hierojan luokse ja kuvitteli tämän asuvan punaisessa mökissä järven rannalla lintujen ääniä kuunnellen.

Pekka hämmästyi suuresti, kun häntä vastassa oli Eero, joka ensin kertoi Sinikan työstä, työn takana olevasta filosofiasta, esitteli työtilat ja kertoi Sinikan kansainvälisistä yhteyksistä. Työtilat sijaitsivat lähellä kulttuuritaloa olevassa uudessa modernissa kerrostalossa ylimmässä kerroksessa. Sinikalla oli runsaasti oppisopimusoppilaita, jotka avustivat häntä hieronnassa, joita hän opetti kädestä pitäen.

Oppilaat saivat valmistuttuaan sertifikaatin osaamisestaan.

Sinikka kertoi työstää Pekalle ja lopuksi näytti käytännössä, miten se tapahtuu. Pekka kuvasi ja äänitti tapahtuman lähti tyytyväisenä tekemään juttuaan Hyvinvointimedian eri välineisiin.

Keskustelimme aika kauan siitä, onko toivotun tulevaisuuden teleporttaus mahdollista ja totesimme, että ei ainakaan heidän eikä lastenlastenkaan aikana.

Kukin piirsi sarjakuvansa paperilel, kuvasi sen ja yksi osallistujista taittoi lehden. Kukin sai lähtiessään lehden mukaan ja tunteen: Me teimme sen!

  Ja Lehti vielä pdf:nä  sarjis 15.12.2014 Saimme pari päivää sitten palautetta Herttoniemen Vamosin viestintäverstaasta: ”Hei! Kyselin vielä jälkikäteen nuorilta palautetta mediaverstaasta, heille kun palautteen antaminen suoraan kasvotusten saattaa olla hyvinkin vaikeaa 🙂 Tässä plussia ja miinuksia mediaverstaasta: Plussat – Intensiivinen rupeama oli hyvä (neljän päivän jakso, verstaan idea olisi vähän hajonnut, jos sitä olisi ollut kerran viikossa) – Lehden tekeminen oli ihan mukavaa – Maalaaminen oli kivaa – Radiojuttu oli hyvä – Loppuviikkoa kohti meininki verstaalla parani Miinukset – Kannustavuus puuttui, tuli pakotettu ja painostava fiilis – Ei oikein loppujen lopuksi kuunneltu sitä, mitä EI haluta tehdä, olisi voinut olla joku yksi yhteinen juttu, joka sopii kaikille – Kärsimätön fiilis verstaalla – En tykännyt sisällöistä – Oli liian tuttua (olen opiskellut alaa viisi vuotta) – En tykännyt, kun pakotettiin tekemään jotain, mikä ei kiinnostanut yhtään Yleiskommentti – Olisi voinut panostaa siihen, että jokainen löytää sen oman juttunsa, joka kiinnostaa, ja saa tehdä sitä Toivottavasti palautteesta on teille hyötyä :)” Kiitos palautteesta. Myönteinen oli tietty heti mukavaa luettavaa, joku oli kiinnostunut aina jostain osa-alueesta! Koska moite on vai huonosti muotoiltu parannusehdotus (sanoi joku luennoitsija kerran Sosiaaliturvan päivillä) , niin yritän muuttaa moitteet parannusehdotuksiksi ja miettiä, onistuisiko? 1) ”- Kannustavuus puuttui, tuli pakotettu ja painostava fiilis” = Jokainen ihminen on laulun arvoinen, kuten Veikko Lavi toteaa laulussaan. Minusta jokaisen tekeminen on arvokasta ja sitä tulee arvostaa ei arvostella.  Joten parannusehdotus on: Muista koko ajan ja joka hetki kehua ja kiittää tehdystä työstä ja osallistumisesta! Ei kuitenkaan turhia kiitoksia, silloin putoaa aidolta kiitokselta pohja pois. Itse asiassa tämä on viestintäleirien kantavia perusperiaatteita! Joten, jos se unohtui Herttoniemessä, niin ei voi olla kuin pahoilla mielin. 2) ” Ei oikein loppujen lopuksi kuunneltu sitä, mitä EI haluta tehdä, olisi voinut olla joku yksi yhteinen juttu, joka sopii kaikille” = tulee pitää silmät ja korvat auki myös oheisviestinnälle! 3)  ”Kärsimätön fiilis verstaalla” = kaikki vie oman aikansa ja uusiin tapoihin totuttelu myös. Tulee muistaa, että asiat ovat osallistujille uusia, eikä pidä olla kärsimätön, kun ei heti tule valmista! 4) ”En tykännyt sisällöistä” = kuuntele, katsele, kysele, mistä toinen pitää. Ja ole kärsivällinen vastauksia odottaessa. 5) ”Oli liian tuttua (olen opiskellut alaa viisi vuotta)” = Kysele aluksi, mitä kukin osa ja haluaa tehdä. Älä kuitenkaan lannista niitä, jotka ovat tehtävän edessä ensikertalaisia. Olisi hyvä, jos osaavat toimisivat vertaisohjaajina… 6) ” En tykännyt, kun pakotettiin tekemään jotain, mikä ei kiinnostanut yhtään” = yritä sinnkkäästi etsiä osallistujia kiinnostavia aiheita! 7) ”Olisi voinut panostaa siihen, että jokainen löytää sen oman juttunsa, joka kiinnostaa, ja saa tehdä sitä” = noudatetaan periaatetta itsenäisesti yhdessä.  Tämäkin on viestintäleireillä yleisesti noudatettu periaate, korostetusti on saanut mm. kirjoittaa siitä, mistä pitää jne. Kaiken kaikkiaan kommentit olivat sellaisia, että tuntuu, ettei osannut noudattaa omia periaatteitaan kyllin hyvin! Ehkä pidempi aika ja parempi toistensa tunteminen olisi auttanut! Mutta Eino Leinoa mukaillen, nostetaan hyvät kommentit päälimmäisiksi! (”Paha ei ole kenkään ihminen, tonen on vain toista parempi” tai jotain sinne päin) Maija 14.12.2014 jatkoa Viikon kaksi muuta verstasta  11.12 ja 12.12  olivatkin TVY.n tiloissa hetyläislle. Jatkoimme lehden tekoa kirjoittaen ja kuvittaen. Jokainen taitto oman osuutensa. Tyypilliseen tapaan näissä verstaissa keskuteltiin paljon ja kuunneltiin muiden kokemuksia. samoin vaihdettiin osaamista kännyköiden käytössä, ladattiin askelmittareita, spora-ohjelmia jne. Opittiin kuvakaappaus puhelimen ruudulta , Qr-koodin käyttöä jne. Vielä jäi paljon opittavaa. Lehti valmistui ajoissa ja lopussa oli ihan toimituksen tunnelmaa, kun deadline lähestyi!Photo 12.12.2014 13.03.44Photo 12.12.2014 13.03.57Loppukiireestä huolimatta lehdstä tuli hieno – taas kerran:

 

 

 

Lehden pdf-tiedosto:nakemyksia

13.12.2014

Tällä viikolla on ollut neljä verstasta, kaikki erilaisia.

Keskiviikkona 10.12 oli Sörnäisten VAMOsin toisen ryhmän ensimmäinen versta päivä. Ehkä pimeästä sateisesta marraskuun päivästä johtuen paikalla oli vain viitisen osallistujaa. Sopimuksemme mukaan teimme tulevaisuustaulukon. Ilokseni tulevaisuuden vaihtoehtojen etsiminen synnyttikin vilkkaan keskustelun. Osallsitujista osa oli paljon lukenut yksinään kotona ja yhteinen keskutelu mm. scifi-kirjallisuudesta, erilaisista salaliittoteoroista jne. toi esiin monenlaisia mielenkiintoisia näkökulmia.

Vamos2tulevaisuustaulukkoJälleen kerran unelmaksi osottautiVastuullinen hyvinvointivaltio , missä energia tuotetaan aurinkovomalla ja muilla uusiutuvilla tavoilla ja missä oppiminen tapahtuu tekemällä. Täsät on hyvä jatkaa seuraavalla viikolla kuunnelmien kanssa.

 

 

Tiistaina 9.12  oli Rukkilan viimeinen verstas. Mieli oli hiukan haikea kaikilla, sillä jokainen olis halunut jatkaa toimintaa. Keskutelimme, miten se olis mahdollsita. Verstaslaisten mielestä ei oikein mitenkään, ellei ole tiloja ja organisoijaa… He katsoivat, että oma sta joukosta on vaikea nousta vetämään muita.. No, mitä teimme vika päivänä? Keskustelimem, pohdime ja jaoimme edellisellä kerralla tehdyt kalenterit! Kalenterista tuli todella upea!

Vuoden 2015 kaenteri Evon kuvista yms

Vuoden 2015 kalenteri Evon kuvista yms

Söimme tietysti taas hyvin, onhan meillä kokki joukossamme! Ruokaa valmistettaessa ja sen kypsyessä teimme tulevaisuustaulukon.Se puhuttikin kovasti ja sai miettimään asioita. äänestelimme, mikä tulevaisuus on toivottu , mikä epätoivottu tai todennäköinen:

Toivottu

-itse tehty luomuruoka

-kevyen liikenteen ratkaisut, sähköiset vempeleet ja infra

-hyvinvointivaltio

-uudet toimialat kulttuuripalvelussa ja käsitöissä

-jotta työtä riittää, tasapuolinen jakaminen

-personal manager, elämänkouluttaja

-yhteisöllinen ja samalla oma rauha, valinnan mahdollisuus

-uusiutuva energia kasvaa

-tekniikkaa tarpeen mukaan

-tieto aukeaa kaikille, ihminen sivistyy

Todennäköinen

-globaali valmisruoka

-uudet ruokalajit, kuten ötökät ja levät

-etäyhteydet vähentävät liikennettä

-robottiyhteiskunta, automaatioinsinöörit

-uusyhteisöt

-uudet avaruusvalloitukset

-dna-teknologia yleistyy

Ei-toivottu

elektroninen terveystarkkailupoliisi

liikkuvat kadut, esim. linjastot lentokentällä

tee-se-itse -kulttuuri kasvaa

yksinasuminen lisääntyy

energia loppuu

rotujalostus, ihmisen jalostus

ei osata lähdekritiikkiä, ihmiset on provosoitavissa mihin tahansa

 

Ainakin olen sitä mieltä, että en ole johdatellut vastauksia enkä äänestystuloksia. Näyttää sitlä, että jokseenkin yksimieliseti hyvinvointivaltioita lähiruokineen ja kultturi- ja käsityövaltaisine töineen pidetään unelmana! Ruokailessa teimem samlla kuunnelmaa toivottuun tulevaisuuteeen arvottujen roolihaahmojen avulla. Vahinko vaan, että äänitys ei onnistunut, joten kuunnelmaa en voi tänne laittaa.

Kotimatklla Malminkartanosta Kalliioon oli kaunis, upea auringonlasku

Auringonlasku Maminkartanossa.Taivas liekehti!

Auringonlasku Maminkartanossa.Taivas liekehti!

4.12.2014

Herttoniemen VAMOSIN neljä verstaspäivää on pidetty. Kun osallistujiin tutustui paremmin ja he meihin, homma pyörikin paremmin. Löysimme jokaiselle jotain kiinnostavaa tekemistä. Tiistaina aloitettu lehtityö jatkui myös keskiviikkona ja torstaina. Keskiviikona saimme kaikki jutut ja kuvat valmiiksi ja taittokin edistyi lähes lopulliseen muotoon.

Torstaina taittoa hioittiin, kirjoitettiin muutama runo ja tulostettiin lehti ja monistettin kaikille mukaan. Taitto heijastettiin videotykin avulla fläppitaululle tai seinälle. Näin kaikki kokivat taiton ja lehden ja tuloksen omakseen – tai oli ainakin mahdollisuus tähän. Minusta lehdestä tuli todella hyvä!

 Version:1.0 StartHTML:0000000167 EndHTML:0000002523 StartFragment:0000000519 EndFragment:0000002507

    lehti pdf:nä   unilehti Eilen rakensimme myös radio-aseman ja soittelimme musiikkia. Tänään torstaina radio-asema lähetti musiikkia koko ajan ja olipa mukana keskustelukin. Huomasimme, että radioon puhuminen on todella vaikeaa, vaikka kuulijat olisivat tutut toisessa huoneessa. Sen sijaan itse radio-studio kiinnosti ja nappulatekniikka! Photo 4.12.2014 11.31.49 Radion lisäksi harjoittelimme kuavanottoa – vaikkapa netissä myytäville tavaroille.Muutamat innostuivatkin kuvauksesta. Photo 4.12.2014 11.29.10Katselimme kuvakoosteen yhdessä videotykin avulla: Kollaasi herttoniemessäKollaasi näytti kyllä selkeästi, kuinka kannattaa kuvata, jos on jotain myymässä! Kaiken kaikkiaain Herttoniemen VAMOKSen viestintäverstaista jäi mieleen kiva tunne: jokainen innostui jostain ja valmista tuli!   Maija 2.12.2014 Herttoniemen VAMOSin ensimmäiset verstaspäivät on pidetty. Pääsimme alkuun. Kaksi päivää on vielä jäljellä. Tänään, toisena verstaspäivänä meillä olikin aikaa vain vajaat kaksi tuntia VAMOKSen muiden ohjelmien takia. Aamun keskustelu lähti jo aamupalalla käyntiin nukkumisen tarpeesta ja unista. Niinpä päätettiin tehdä lehti nukkumisesta ja unesta. Ensimmäiset artikkelit ja kuvat valmistuivat. Taittoakin aloitettiin. Tästä  on hyvä jatkaa huomenna! Ensimmäisen päivän alku oli aika hankalaa, oli vaikea saada nuoria innostumaan mistään. Mietimme Lauran kanssa, mitä temme. Ehdotimme käyntikortteja, kalenteria, lehteä jne. Lopuksi pädyimme tekemään tulevaisuustalukon. Se kiinnostikin  nuoria, saimme hienoja keskusteluja aikaiseksi mm. geenimanipuloidusta ruoasta. Tulevaisuustaulukoksi tuli: tulevaisuustaulukkohertton Taulukon siniset ympyrät kuvaavat todennäköistä kehitystä, punaiset epätoivottua ja vihreät toivottua. Teimme kuunnelmat roolien avulla kaikkiin kolmeen skenaarioon. Osallistujat eivät antaneet äänittää kuunnelmia, joten ne jäivät vain kertataphtumaksi – toivottavsti kutenkin jollakin tasolla mieleen. Kukin osallistuja osallistui kuunnelmaan hyvin oman roolinsa puitteissa. Photo 2.12.2014 11.34.38 Todennäköisessä skenaariossa tapahtumapaikkana oli erikosilääkärin vastaanotto. Vastaanotolla työtön, tatuoija, kirjastonhoitaja, peronalTrainer, kansanparantaja ja ympäristövalvoja etsivät apuja vaivoihinsa. Työttömän niverikko sai pillerinsä, kansanparantaja yritti omia potilaat itselleen, ympäristövalvoja tutki pillereiden hävitystapoja, kirjastonhoitaja sai personaltrainerilta apua jne. Kuunnelmaa tehdessä oli hauskaa – vahinko, että sitä ei saatu nauhalle! Photo 2.12.2014 11.34.47Toivotussa tulevaisuudessa tapahtumaksi muodostui onnettomuustilanne, kun urheilijan ja hänen personaltrainerinsä kuskiton auto törmäsi maanviljelijan luomutuoteautoon kirjaston edessä. Paikalle kutsuttiin ADHD:tä sairastava ilkeä poliisi sekä  sairaanhoitaja. Kutsun suoritti kirjastonhoitaja. Photo 2.12.2014 11.34.57Epätoivottu skenaario viritti hulvattovimmat ideat ja improvisoinnit: Nyt paikkana oli kallis kuntosali, jossa käynti oli pakollista. Huonon kielitaidon omaava tutkija ei oikein ymmärtänyt, miksi hänen piti käydä salilla. Sokea sosiaalinen maahanmuutajien opettaja etsi tuttuja salilta ja tukihenkilö opasti. PersonalTrainer katsoi, että kaikki tekevät osansa ja salin johtaja, joka oli tarkka, ei päästänyt ketään helpolla……   28.11.2014 Ensimmäinen VAMOSin verstas on ohi! Teimme tänään tulevaisuustaulukon  noin 10 nuoren kanssa. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka paljon heillä on tietoa ja kuinka lukeneita he ovat! Tulevaisuustaulukon teossa käsittelimme maailmaa eri puolila. Teknologian merkitys korostui robottien ja kloonien kautta. Selkeästi scifi on yksi harrastuksen kohde. Mieltäni lämmitti, kun toivotuksi tulevaisuudeksi yksimielisesti nousi lähiruokaa, käityötaitoja, kulttuuria ja ihmistä arvostava skenaario. taulukkokuvaTarkastellessa taulukkoa lähemmin löytää joitakin mielenkiintoisia oivalluksia (hyvä nuoret!) : Työelämässä robottien ohjaaminen lisääntyy, esimerkiksi katolle ei mene ihminen pudottamaan lunta, vaan hän ohjaa lumenpudottajarobottia ja toinen katsoo, ettei lumi putoa kenenkään päälle jne.  Kauhukuvassa nähtiin, että ihmisiä ruvetaan luokittelemaan esim. veriryhmien tai muun ”hömpän” avulla, kauhukuvissa oli myös uudet yhteisöt, jossa eri lajit sekoittuvat keskenään, syntyy eläinihmisiä…. Oivallus oli sekin, että vaikka kotona ja vapaa-ajalla syödään lähiruokaa ja luomua joko itsetehtynä tai ravintolassa, töissä arvostetaan pillereitä, jotta työnteko ei häiriinny! Tulevaisuustaulukon jälkeen keskustelimme roolihahmojen avulla, millaista arkea niissä on. Roolit jäivät mieleen, sillä kolmen viikon kuluttua jatkamme skenaarioiden työstämistä, teemme arjen kuunnelmia niihin, kuvitamme niitä jne. Alla vielä kooste eri skenaariosta: Toivottu:   Ympäristöön suhtaudutaan vastuullisesti   Ruoka tuotetaan lähellä ja luomuna   Liikenne on saasteetonta, esim. aurinkokennoautot   Hyvinvointivaltio   Palveluelinkeinot lisääntyvät ja käsityöalat säilyvät   Ydinperhe säilyy, mutta uusia yhteisöjäkin syntyy   Tekniikkaa tehdään ihmisiä varten ja tarpeisiin   Ihmiset ovat humanistisia   Kulttuuripalvelujen ja muiden palvelujen taso nousee   Epätoivottu:   Syntyy kolmas maailmansota   Ruoka on pelkkiä pillereitä   Aikamatkailusta tulee mahdollista   Luokkajakoja syntyy ja alueiden rajoja tiukennetaan   Työelämässä ajatusten tuottajat ovat arvostettuja   Perheeseen kuuluu avaruusolioita ja lajit sekoittuvat   Teknologia on tavallisilta ihmisiltä saavuttamattomissa   Ihmisiä kloonataan   Palvelujen taso laskee, kulttuuripalvelujen taso laskee   Todennäköinen:   Ilmasto lämpenee   Ruoka tuotetaan kloonaamalla ja ötököistä tehotuotannolla   Liikennevälineissä ei ole kuskeja   Alueiden rajat poistuvat   Työelämässä teollisuustyöpaikat vähenevät ja robotit tekevät fyysiset työt, eläkeikä poistuu   Perhekoko on pieni   Tekniikkaa tehdään vallankäyttöä varten ja somen merkitys kasvaa   Ihmisen osia korvataan teknologialla ja robotit korvaavat ihmisiä   Itsepalvelulaitteiden yms. määrä kasvaa, mutta samalla palvelut lisääntyvät 27.11.2014 Tänään oli TVY:n tiloissa hetyläisten  viestintäverstas. Joukko on puheliasta, ainakin osa ja alkukahvittelu venyy.. Pääsimme kuitenkin vautiin lehden tekemisessä, kirjoittelimme tarinoita systeemin syövereistä ja rahan liikkeistä. Taiton harjoittelukin aloitettiin taittamalla ensimmäinen sivu. Jatketaan lehteä seuraavlla kerralla! Yksi osallistujista oli vatsataudissa ja pysytteli onneksi kotona. Hän etsii uutta suuntaa työuralleen ja kävinkin pitkän keskustelun puhelimessa aiheesta. Totesimme, että ainakin hänen kohdallaan työkkärin tiukat ohjeet suorastaan lamaannuttavat uuden etsinässä. Minä kehoitin rohkeasti vaan hakemaan itse oppisopimuspaikkaa uudelle alulle. Hän epäröi, suostuuko työkkäri. Ihmettelin, että mitä sillä voisi vastaankaan olla? Pidän peukkuja, että onnistuu!  26.11.2014 Laura soitteli ja kertoi, että esittely Herttoniemen VAMOSissa nuorille oli mennyt hyvin. Hän oli esitellyt roolikortteja ja sitä, miten niitä käytetään. Mukana ollut seuraavan rupeaman ohjaaja oli ihastunut roolikortteihin muussa työssä ja kyseli, mistä niitä saa ostaa!  Laura antoi hänelle omansa.  He etsivät myös yhteistä aikaa toteuttaa nuorisovertstasta, mutta ei enää löynyt tämän vuoden puolella ja ilmeni, että tälläiselle toiminnalle nuorten piirissä olisi paljon kysyntää. Meillähän on nyt sovittuna vielä 12 verstasta ennen joulua, viimeinen 19.12. Aikaa pitää jättää tämän vuoden puolelle myös raportointiin. Tiistaina olimme jälleen Rukkilassa. Paikalla olivat kaikki vakituiset osallistujat! Teimme yhdessä kalenterin valmiiseen kalenteripohjaan Evon kuvista ja hiukan muista osallistujien muistikätköistä löytyneistä. Minusta kalenterista tuli hieno, nyt vain odotamme sen valmistumista. Maksoimme sen tänään tilisiirtona, tekijäfirma on ulkoistanut tilisiirrot ja voi viedä jonkin aikaa kalenterin tulo. Ne tulevat kuitenkin Silanpirtiin yhdelle osallistujista , joten jokatapauksessa osallistujat saavat sen. Meillä ei oikein ollut muuta mahdollisuutta maksaa, sillä seuralla ei ole luottokorttia. Kalenterin avulla muisto viestintäverstaista säilyy pitkään muistissa. Jokuhan voi laittaa kalenterikuvat myöhemmin vaikka vessanseinälle! Palaute Evon verstaasta olivat edelleen supermyönteiset, tuotoksia oli näytety Sillanpirtissä muille asukkaille sekä ohjaajille. Hämmästystä oli aiheuttanut tuotosten runsaus ja osallistujat sanoivat ylpeinä, että eihän me sinne löhöämään oltu menty. Veikeinta oli kuulemma kotiinpaluu! Rukkilan ohjaaja sanoi, että pitivät melkein juhlat, kun yksi asukas todella lähti mukaan ja palasi innostuneena ja virkistyneenä takaisin. Nyt teimme pitsaa ja otimme kuvia ”ravintolapääliköstämme”. Samanaikaisesti valmistui kalenteria.

Viestintäverstaassa 25.11 tapahtuu...

Viestintäverstaassa 25.11 tapahtuu…

Photo 25.11.2014 11.44.39 Photo 25.11.2014 11.45.08 Photo 25.11.2014 11.45.23 Photo 25.11.2014 11.45.32 Pate oli tehnyt loistavan kertomuksen Evon viestintäleireistä, kirjoittanut, kuvittanut ja taittanut sen hienosti. Pitää pyytää häneltä vielä pdf siitä tännekin liitettäväksi. Hän aikoo kuitenkin ensin tulostaa sen hyvälle paperille! kiitos Pate! Pate toteaa mm. lehdessään, että yhteistyö mm. ruokien valinnassa kaupassa suorastaan räjäytti aivot sujuvuudellaan.  Mietin itse, että onko syynä se,e ttä olimme jo kaksi kertaa harjoitelleet pisteytyksen avulla avointa päätöksentekoa? Vai onko kyse sattumasta? Yhtäältä Patella oli esityksessään myös verrokkina aikaisemmat porukat, joiden kanssa hän oli tehnyt samaa huomattavasti enemmän sähläten… Viestintäverstaita on todella kiva pitää, osallistujat ovat upeita ihmisiä ja he myös puolestaan arvostavat meitä. Usein kuultu lause on esimerkiksi, että kyllä Laura osaa, näkee, että hän on insinööri! Ja kun Juho ei  ehtinyt tiistaina mukaan, lähetettiin hänelle viestiä (pyydetiinn kuvia, koska häenen ottamansa olivat nin hyviä!) ja mietitiin, mitähän hän mahtaa tästä sanoa! Ja kuvat tulivat tietysti ajallaan ja ovat osaltaan kalenterin sisältöä. Maija 18.11.2014 kello 0.45 Nyt onnistui upotus! (alla olevassa merkinnässä). Yksinkertaista, piti mennä tuohon tekstikohtaan ja kirjoittaa sinne upotuskoodi! Öitä! 17.11.2014 Viikonlopun verstaan jälkeen oli tas kiva herätä omassa sängyssä. Erittäin iloiseksi tulin kun luin Ellun FB-päivityksen! Ellu on onnellinen! Katsotaan, saanko tähän hänen tekemänsä videon solisivine puroineen. Kopsaan  hänen fb-sivultaan (joo, ja lupa on pyydetty ja saatu!) No enpä nyt osaa upottaa tuota linkkiä wordpressiin, kun tiedä miten pääsisin koodisivulle. Varmaan yksinkertaista, kun sen tajuaa…

Julkaisu käyttäjältä Ellu Kauhanen.

 

Sunnuntai-aamupäivä Evolla oli yhtä juhla. Vietettiin syntymäpäivää ja kehuttiin toisiamme ja Rahtijärven kämppää ja luontoa. Katsottiiin vielä videot yhdessä. Syötiin aamupalat, siivottiin ja lähdettiin kotiin. Takapenkkiläiset opettelivat navikointia koko matkan, oli hauskaa huudella Lauralle, että nyt tulee nopeusrajoitus, nyt ajat liian kovaa, nyt pitää kääntyä jne. He löysivät myös valvontakameroiden paikat ohjelmistaan. Toiselle navikointi oli ihan uutta ja toiselle uutta oli  tämä sovellus. Päästiin sumusta huolimatta onnellisesti kotiin! Kuultiin vielä viimeiset kiitokset ja kertomukset siitä, mitä kaikkea oli opittu: yhdessäoloa, luontoa, taitto-ohjelmia, luontokuvausta, kuvienkäsittelyä, kuvavideon tekoa, räppivideon tekoa jne.

Kiitokset kuuluvat kaikille!

maija

 

 

15.11.2014

Lauantai-ilta on hiipumassa yöksi. Porukka jutelee mukavia ja minä naputtelen tätä päiväkirjaa.

Päivä on llut onnistunut ja tuotteliaskin. Osa porukoista teki aamupäivllä kolmen tunnin majaretken, harjoitteli kuvausta ja kuvasi. Katselimme juuri toisen retken tuotoksista. Majavaretki.Toista kuvakoostetta editoidaan vielä huomiseksi. Pate on tehnyt myös omaa kuvapäiväkirjaaa, joka ilmestyy myöhemmin ja toivottavasti myös täällä.

Toisten retkeillessä toiset tekivät lehteä: Asioita kivien alta. Osallistujilla oli monia asioita, jotka askarruttivat mieltä ja kolme näistä kirjattiin lehteen. Samoin harjoiteltiin taittamista kuvasarjan avulla. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka nopeasti Ellu oppi taittamaan. Pieni vihje ja asia oli hallussa. Hän otti myös hienoja luontokuvia lehteen: Asioita kivien alta

Päivällä söimme huippuhyvää kalakeittoa työskentelyn lomassa. Keiton jälkeen kuvattiin myös Sniikin räppi, jonka hän itse editoi.

Kannattaa kuunnella tarkkaan räpin sanat!

Sauna lämpeni ajallaan

Rahtijärvellä sauna lämpiää joka ilta

Rahtijärvellä sauna lämpiää joka ilta

Illalla söimme lättyjä ja katselimme tuotoksia. Yli puolet porukasta jatkoi työskentelyä puoleenyöhön! Ja valmistuihan se Valokuvausretki Evolla 2014 Majapolulla vielä tämän vuorokauden puolella kello 23.33!

Öitä

Maija

14.11.2014

Rukkilalaisten, sillänpirttiläisten  ja hetyläisten kanssa Rahtijärven kämpällä. Saavuimme tänne tänään, perjantaina noin kello 14. Tulimme kahdella autolla, Juhon kyydissä oli 4 Sillanpirtilta ja Lauran autossa hetyläinen, rukkilalainen, ak ja Laura.

Pysähdyimme pikkueksymisten jälkeen S-Marketissa ostamassa viikonlopun ruoat. Juhon autolaiset suorittivat ostokset, sillä me muut etsimme oikeaa S-Markettia ja tulimme maksamaan ostokset.

Ajoimme loppumatkan peräkanaa ja saavuimme nälkäisinä paikalle. Heti laitoimme kahvin tulemaan, mehut ja voileipäaineet pöytään ja söimme. Keskustelimme päivän ohjelmasta, saunan lämmityksestä, huomisesta ohjelmasta. Laura opastikin heti scribuksen käyttöä yhdelle. Osa lähti lämmittämään saunaa ja osa iltakävelylle pilkkosen pimeän metsään.

Ja kohta syödään pitaleipiä! Tuoksu on hyvä ja pöytä kivasti katettu!

No oli hyvää!  Ilta on jo aika pitkällä, puolet on mennyt nukkumaan, puolet on innostunut tietotekniikan imeisiin, kuvien siirtelyyn, puhelimen ominaisuuksiin tutustumiseeen, verkkopalvelujen eri mahdollisuuksiin. Viesti entiselle kollegalle selvensi, että  pirttiläisten verkkoyhteyksien parantaminen ei olei kallisjuttu lainkaan, Kymmenelle jaettava yhteys maksasi henkilöä kohden noin 3 euroa kuussa. Ei paha, verrattuna siihen, että nykyään maksetaan päivän nettiyhteydestä prepaidilla 2€!

OsallIstujat toivovatkin, että kurssi jatkuisi vielä pitkään, jotta tekniikan mahdollisuudet aukenisivat paremmin. Onhan meillä vielä kaksi kertaa Rukkilassa ja kolme kertaa VTY:llä!

Taitaa olla aika mennä nukkumaan ja jatkaa huomenna uusin innoin. Olisipa täällä vielä yölamppu!

Maija

7.11.2014

Tällä viikolla oli 4.11.2014 oli neljäs Rukkila-verstas (ensimmäinen oli 2-tuntinen, loput nelituntisia) . Aloitimme jälleen amukahvill, keskutelulla siitä, mitä tänään tehdään ja pisteytysmentelmällä ruokalistan teon.

Ja pihvit voittivat!

Ja pihvit voittivat!

Keskustelimme jälleen avoimen päätöksenteon merkityksestä ja siitä, kuinka hyvä mentelmä on saada jokaisen ääni kuuluville.  Jaoimme tehtävät :  kauppaan, radioita pystyttämään ja käyntikortteja tekemään.

Pian radiosta kuuluikin freestyle räppiä:

Samanaikasesti ruokaa tehtiin innolla ja sipulit silputtiin taidolla:

https://www.facebook.com/video.php?v=10152625500909690&pnref=story

Video 4.11.2014 11.52.39

Ei taida noista kumpikaan näkyä?

Jokatapauksessa, kun katselimme verstaassa videota, oli se hieno ja ihastusta aiheuttava!

Radiosta tuli koko ajan ohjelmaa, haastatteluja ja jutustelua ja musiikkia.

Samanaikaiseti kun ruoka valmistui ja radio-ohjelmaa kuunneltiin, tehtiin myös käyntikortteja. Saatiin jopa valmiiksi mukaan onnellisen käyntikortin omistajalle. Hän tosin jakeli ne melkein kaikki heti!

Syödessä keskusteltiin Evolle tehtävästä viikonloppuverstaasta. Jos 11.11 on neljä varmaa lähtijää, niin teemme resissun. Osallistujien varmistaminen jäi verstaslaisten huoleksi. Odottelemme soitooa tiistaina!

Radion loppuräppi:

 

Kottinlähdön aikana totesi Sami, että tämä on ensimmäinen kurssi, mihin hän on tullut eka kerran jälkeen uudelleen – ja nyt jo neljäs kerta! Lämmitti sydäntä tämä toteamus. Ellu lisäsi tähän vielä, että on samaa mieltä ja että tänne on kiva tulla, kun on tekemistä ja rento meininki! Kun hieman pohdiskelin, että miten saisi mallin leviämään ja päätöksentekijöiden uskomaan mallin hyödyllisyyteen, totesi Sami, että jos tällä toiminnalla estetään yhdenkään syrjäytyminen, niin on hieno homma! Tästähän voi kehittää jopa laskentamallia…..

Maija

 

3.11.2041

Lisään vain nuo perjantain 31.10 tuotokset:

Juhan haastattelu TVY:n toiminnasta- kannattaa kuunnella!

 

Kuunnelma Strutsitilan perustamisesta toivotussa tulevaisuudessa:

 

Ja vielä ruokapisteystystaulukko:

ruoanpisteytys

31.10.2014

Tänään 31.10 oli TVY:n tiloissa  viestintäverstas. Vanhaa tapaa noudattaen aloitimme kahvittelulla. Juho pystytti radioaseman ja kuuntelimme oman kuunnelmamme radiosta! Aika kiva! Myös Ari oli hankkinut itselleen älykapulan. Hän otti sen käyttöön verstaassa muiden opastuksella! Nyt Arikin on WhatsApp ryhmässä! Kommunikointi helpottuu… Mietimme myös viestintävälineiden ja tapojen merkitystä verkosoitumisessa.

Juho haastatteli radioon Pekkaa Hetyn toiminasta. Tulipa hyvää puhetta. Harmillista, etemme heti huomanneet ottaa näitä arvokkaita haastatteluja nauhalle, nehän piristäisivät kivasti Hetynkin omia sivuja! No, kerrasta oppineena Juhan haastattelu TVY:n toiminasta sitten otettiin myös talteen ja se tulee tänne hieman myöhemmin viikonlopun jälkeen.

Tänään kävimme taas läpi pisteytykselllä, mitä syötäisiin, sillä kaksi ryhmän jäsentä ei ollut vielä päässyt tutustumaan tähän hienoon malliin! Päädyimme lihapulliin ja Basmat-riisiin sekä salaattiin. Tarkastelessamme antamiamme pisteitä havaitsimme, että, jos tekijä helppous olisi jäänyt pois valinta olisi ollut ehkä joku muu. Pisteystaulukko

Ruoan valmistuksen aikana osa harjoitteli äänen editointia audacityn avulla.  Kuunnelman editointi jäi kesken, mutta editoijat innostuivat laataamaan itselleen ilmaisohjelma – audacityn.

Houkuttelin osallistujia mukaan rukkilalaisten ja sillanpirtiläisten kanssa tehtävälle Evo-viiikonloppuleirille. Jos he tulevat mukaan, niin tapahtuu taas verkostumista.

Suunnittelimme myös tekevämme esimerkiksi juuri Evolla tietoiskuja: Ongelma, jonka yksilö on kokenut työnhaussa tai viranomaisten kanssa – ratkaisu yksilön kannalta – ratkaisu rakenteiden näkökulmasta! Niin paljon on kurssilaisilla kokemusta, että uskon saavamme todella hyviä näkökulmia ja ongelmanratkaisuesityksiä. Ja mikä parasta, toimitamme ne tietysti tutkijoille ja työsryhmälle tiedoksi!

Ihan lopuksi teimme taas kuunnelman ”Strutsitila”, nyt toivotuun tulevaisuuteen. Kuunnelmasaa maanviljelijällän on mennyt hyvin ja hän päättää laajentaa toimintansa perustamalla  uuden strutsitilan, myös turisteille tarkoitetun.  Kuunnelma tulee myös tänne myöhemmin.

Tuntuu hyvältä, verstaat ovat onnistuneet, aika on kulunut siivillä ja uusia asioita ovat kaikki oppineet!

Keskiviikkona 29.10 kello 10-14 meillä oli toinen verstas Rukkilassa. Paikalla oli nyt 8-10 henkilöä, suurin osa koko ajan. Osallistujista yksi oli jo miettinyt valmiiksi ruoan: Carrykanaa ja riisiä sekä salaattia.

Keskustelimme Halloween lähetymisetä ja katselimme kuvia valmistelutöistä: haamuja, hämähäkinverkkoja jne. Meillä on hyvä taiteilija joukossamme!Hallowee lähestyy

Laura lähtikin kahden osallistujan kanssa kauppaan ja Juho pystytti yhdessä jo konkariksi tituleerattavan osallistujan kanssa radio-aseman. Radioasema lähetti etupäässä musiikkia, myös omatekoista! Musiikkia kuunnellessa Juho ja Pekka tekivät yhdessä käyntikorttia. Se tuli tulostusta vaille valmiiksi. Ensi kerralla eli tiistaina 4.11 käyntikortti tulostetaan ja muuta halukkaat tekevät myös käyntikortin.

Suunnittelimme edelleen viikonloppuleiriä Evolla. Varasimme 1-6.11 Evon Rahtijärven kämpän ja osallistujat etsivät mukaantulijoita. Tiistaina sitten tiedämme, löytyykö heitä tarpeeksi.

Esittelimme pilottiamme STM:n osallistuvan sosialiturva kokouksessa 28.10. Mietimme Lauran kanssa, mitä pitää esittää, kerrommeko omin sanoin kuulumisia vai valmistelemmeko esityksen. Kerrommeko toiminnasta vai pilotin perusteista. Päädyimme tekemään esityksen pilotin takana olevista ajatuskista ja sitten muutaman esimerkin avulla esityksen siitä, mitä teemme. Koska emme ole sosiaalialan ammattilaisia katsoimme tarpeelliseksi perustella syvällisemmin syitä, miksi temme. mitä teemme. Perustahan on esitety jo Aktiivihankeelle lähetetysssä pikkumuistiossa tekemisen ilosta. Yhä vakuuttuneempi olen siitä, että ilman nykyajan viestintävalmiuksia ei pärjää edes työn hauassa – puhumattakaan töissä. Eikä näitä valmiuksia saada itsestään, ne pitää oivaltaa, eli motivoitua, pitää hankkia osaamista ja laitteet. Tämän yritimme välittää kokouksessa ja joku ymmärsikin, mm Anna Huotari pyysi meitä Paltamoon! Tai ainakin lupasi ottaa myöhemmin yhteyttä. Esityksen powerpoint:  Viestintäverstaat

Maija

27.10.2014

Perjantaina meillä oli toinen varsinainen verstas, nyt oli mukana kaksi Hetystä ja kaksi muuten mukaan tullutta työtöntä. Verstas pidettiin TVY:n tiloissa Sörnäisissä.

Alkukahvien ja rupattelujen jälkeen aloitimme reippaasti tulevaisuustarkastelulla. Laadimme yhdessä tulevaisuustaulukon, missä osa-alueina oli: elinkeinorakenne, työn luonne, ympäristö, pakko vai vapaaehtoinen kiinteä tai liikkuva paikkasidonnaisuus,  arvot jne. Keskustelimme innokkaasti siitä, mitä osa-alueita otamme ja tämän jälkeen siitä, mitä kullakin alueella voi tulevaisuudessa tapahtua. Etsimme tulevaisuustaulukosta toivotun ja epätoivotun skenaarion.

Havaitsimme, että on nälkä! Koska meitä oli niin vähän ja aihe kaikkia koskettava, emme olleet valinneet ruokaryhmää. Niinpä pähkäilimme: tilataanko pitsa vai käydäänkö kaupassa? Juho lähti kauppaan ostamaan bratwuersteja, salaattia ja ranskalaisia, me muuta asensimme puheliimme WhatsAppin ja lähettelimme  toisillemme viestejä.

Juho laittoi ruoan valmiiksi me muut vedimme itsellemme roolihahmot tulevaa kuunnelma varten. Itse sain rooliksi romanttinen, empaattinen teurastaja!

Ruoka olikin valmista ja söimme keskustellen erilaisista asioista, mm millaista on työnteko Espanjassa tai päivän kulku Espanjassa.

Syönnin jälkeen eläydyimme kuunnelmaan: Aloitimme epätoivotusta tulevaisuudesta. Keskitettyä teolisuutta ja hallintoa, maksullista koulutusta, pakkoliikkuvuutta, ympäristön (ja eläimien)  häikäilemätöntä käyttöä .Tässä skenaariossa sitten inspiroiduimme rakentamaan jättiteurastamoa, mihin itseliikkuvat autot tuovat teuraat paikalle, missä personal trainer hoitaa eläimet stressitömksi juuri ennen teurastusta jne. Kuunnelma: Jättiteurastamoa rakentamassa.

Ja hups! Huomasimme ajan suorastaan juosseen! Piti lopettaa tähän, mutta sovimme seuraavaksi perjantaiksi uuden verstaan, missä ensiksi kuuntelemme radion kautta nyt tehdyn kuunnelman ja teemme uuden kuunnelman toivottuun tulevaisuusskenaarioon. Muun ajan osa joukosta toimii radion toimittajina ja osa tekee ruokaa, ja ehkä vielä muutakin. Sovitaan se sitten!

Mielestäni kaikille jäi tapahtumasta hyvä mieli ja uusia ajatuksia!

Maija

24.10.2014

Kirjoittelin tekemisen ilosta Aktiivi-hankkeen loppuseminaaria varten – pyynnöstä noin A4:n verran. Laitanpa sen tännekin, koska pohdinta on syntynyt viestintävertas pilotin tiimoilta:

Tekemisen ilosta

Viestintäverstaissa (-talkoissa, -leireillä, – työpajoissa) yhdessä tekeminen ja valmiiksi saaminen kumpuaa olemassaolon perustarpeista: jäsentymisestä ajattelun avulla, liittymisestä tunteen avulla sekä tekemisestä, itsensä tarpeelliseksi kokemisen avulla. Jokainen näistä perustarpeista on tärkeä, jos yksikin jää vajaaksi, ihminen tuntee tyhjyyttä, tarpeettomuutta. Usein tämä tunne jää selittämättömäksi ja näkymättömäksi. Olemassaolon perustarpeiden tyydytys tuottaa sisäistä iloa, joka yhdessä tehden purkautuu myös yhteiseksi riemuksi.

Muutama esimerkki:

1)    Radio-ohjelman teko muulle ryhmälle kova-äänisen kautta voi tuntua ulkopuolisesta turhalta toiminnalta. Mutta radion välityksellä voi räpätä freestylellä ja jäsentää ajatuksia. Räpin avulla muut pääsevät osallisiksi ja saavat yhteistä keskustelun aihetta. Kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon. Haastattelussa voi kertoa arvostavalle kuulijakunnalle itsestään tärkeitä asioita. Radion juontaja tuntee tekevänsä jotain toisten puolesta. Kun samalla osa ryhmästä tekee kaikille ruokaa ja kuuntelee radio-ohjelmaa, voi hyvillä mielin todeta olemassaolon perustarpeiden tulleen tyydytetyksi. Samalla on huomaamatta oppinut ilolla monia asioita saaden eväitä toisten kohtaamiseen ja elämästä selviytymiseen. Tämänkaltaisen työttömien kanssa järjestetyn 4-tuntisen tapahtuman jälkeen osallistujat totesivat, että tämä on hieno homma, on jotain tekemistä ja saa uusia ystäviä.

Radion ohjelmasuunnitelma oli seuraava:

– räppi, Toni ”Sniikko” – haastattelu

-nykyräppi, räppi on mainstreamia

-Sää, tuleva talvi

-päivänvietto – miten vietän päiväni

-Tunteet, puhuminen helpottaa

-puhutaan siitä, miten tehdään radiohommia

 

2)    Viestintäleirien sekä tietysti tulevaisuuden tutkimuksen kokemuksista on syntynyt tulevaisuusajattelun herättämiseksi malli: Tulevaisuusverstaat. Verstaiden aluksi on lyhyehkö puheenvuoro kahvipöydässä tulevaisuusajattelusta ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmistä, erityisesti tulevaisuustaulukkomenetelmästä. Tulevaisuustaulukkomenetelmässä luodaan yhdessä verstaslaisten kanssa taulukko, jonka eri alueiden – itselle ja yhteiskunnalle tärkeiden – erilaisia vaihtoehtoja pohditaan yhdessä. Sen jälkeen vaihtoehdoista etsitään toivottu, epätoivottu ja todennäköinen skenaario, usein saadaan skenaariot äänestämällä. Tämän jälkeen verstaslaiset jaetaan kolmeen ryhmään, joista jokainen toteuttaa draaman yhdestä skenaariosta. Kukin ryhmäläinen saa itselleen roolin roolikorttien avulla (ominaisuus, ammatti, luonne). Roolien tavoitteena on irtautua itsestä ja antaa mielikuvitukselle mahdollisuus inspiroida draamaa. Draama on jokin arkipäiväinen tilanne ja se esitetään kuunnelman avulla. Kuunnelman teko on hauskaa!

Kuunnelmat kuunnellaan yhdessä. Voi sitä ilon määrää, minkä kuunnelmien tekeminen ja kuunteleminen saa aikaan! Ja jälleen on olemassaolon perustarpeet: jäsentämien, liittyminen ja tekeminen tyydytetty.

 

23.10.2014

 

Maanantaina oli Rukkilan ensimmäinen varsinainen verstas, paikalla oli kolme Sillanpirtistä ja 1-2 Rukkilasta (toinen oli vain keskustelemassa jonkin aikaa). Verstas meni hyvin, alkukahvittelun jälkeen kaksi rupesi ruoanlaittoon kaupassa käynteineen ja kaksi rupesi Juhon avustuksella pystyttämään radiostudiota. Radio osottautui tosi hyväksi, kuuntelijta löytyivät ruokaporukasta ja studiossa oli ihan toimituksen tuntua. Ilmeni, että yksi osallistujsta oli aito räppäri ja niinpä kultiin livenä räppiä. Radiossa myös haastateltiin muut osallistujat ja keskusteltiin mm. musiikin merkityksestä, Haastatteluja jännitettiin ja ne onnistuvat hyvin. Oli mielenkiintoista kuunnella haastateltujen kertomuksia ja pohdintoja elämästä.

Saatiin monia onnistumisen elämyksiä: ruokaryhmässä toinen teki kahteen vuoteen eka kerran herkullista, täydellistä salaattia ja toinen kokemuksen tuomalla osaamisella lasangea. Kaikki nauttivat ruoasta. Koska konetiskiaine oli loppu, tarjotui toinen radiotoimittaja tiskaamaan! Tuli kiltävää ja putsattua jälkeä.

Oli kiva kuulla lähtökommenteja: tämmöistä lisää, tämä oli hienoa, sai tehdä jotain ja tunnelma oli rento.

Keskustelimme ruokapöydässä myös viikonloppuleiristä jossain asuntoloiden ulkopuolella. Minusta hieno ajtaus ja osallistujat lupasivatkin etsiä 6-10 osallistujaa leirille. Leirillä toimittaisiin juuri niinkuin viestintäleireillä toimitaan.

Ainoa, mikä tuotti päänvaivaa, oli Rukkilan nettiyhteydet. Koska tilass oli myös huonot puhelinyhteydet, ei edes nettitikku auttanut mm. musiikin etsinnästä netistä. Niksit tulivat taas kerran avuksi, Juho laittoi oman puhelimensa jakamaann verkkoa ulko-oven puitteiden päälle. Hiukan nämä huonot yhteydet tulevat haittaamaan mm. somen opettelua. Sain kuitenkin muuaman kuvan facebookiin, kun menin ulos laittamaan.

Oli taas kerran hieno kokemus, kiitos osallistujien!

 

maija

 

19.10.2014

Ensi viikolla alkaa sitten varsinainen toiminta: Maanantaina Rukkilassa Rukkilan ja Sillanpirtin asukkaille ja perjantaina hetyläisille.

Lisäski Vamosiin oltiin yhteydessä ja näyttä siltä, että sillä suunnalla järjestämme Espoossa viikon tai 4 päivän verstaa, Herttoniemessä muutama kahden päivän verstas ja Sörnäsissäkin. Räätälöimme kaikki kullekin ryhmälle sopivaksi ryhmäläisten kanssa.

Eilen haimme Lauran ja Juhon kanssa Mirkon opastuksella leirivarastosta – kellarista – mikserin huomista leiriä varten. Aika paljon erilaisia johtoja pitää muistaa… Hankalaa jopa kokeneillekin leiriläisille. Mutta yhdessä selvitämme. Samalla mietin, kun katselin kellarin varastoa, missä oli eri-ikäisiä ja eri kausilta tekniikkaa, kattiloita, pöytäliinoja, pesuaineita, telttoja,  että kyllä tämä leiritoiminta vaatii jonkinmoista intohimoa ja tekniikan ja arjen yhdistämistä!

Maija

15.10.2014

Tänään Rukkilassa oli hyvä parituntinen. Paikalla oli osan aikaa 2 ohjaajaa, toinen koko ajan sekä Sillanpirtistä 5 osallistujaa ja Rukkilasta 4.  Osa tuli vain katsomaan, mutta iloksemme lopuksi sanoivat tulevansa ensi kerralla, eli ensi maanantaina kello 10 ja neljäksi tunniksi!

Aloitimme yhdessäolon kahvilla ja leivillä ja hedelmillä, mehulla. Yhdessä katoimme pöydän. Siinä syödessä keskustelimme ja kerroin, mitä tapahtuu.

Listasimme aluksi pieniä onnen hetkiä: lapsen syntymä, ajanhallinta, päihteetön päivä, tiskikuorman selvittäminen, onnistuminen jossain asiassa….Tämän jälkeen roolikorttien avulla keskustelu lähti lupsakasti käyntiin.  Kävimme yhdessä läpi luovan ongelmanratkaisutaulukon siitä, mitä seuraavalla kerralla tehdään ruoaksi. Valitsimme lasagnen, fetaslaatin ja jäätelön. Miettiessämme, mitä muuta kuin ruokaa tehdään, innostusta aiheutti ainakin radio (kovaäänisillä naapurihuoneesta keittiöön). Osa näytti ilahtuvan ajatuksesta, että jos he ovat useita kertoja, niin voivat sitten opastaa uusia!

Kyselin vähän, mitä tietoteknisiä laitteita kullakin on, aika monella läppäri, mutta vain yhdellä älypuhelin, hänellä ei taas muita. Niinpä jäin miettimään, mistä saisime älypuhelimet kaikille. Laitoin Soneraan kyselyä, josko heiltä saisi kierrätykseen meneviä puhelimia. Mietiskelin myös, että jospa ostaisimme osallistujille puhelimia ja sanoisimme, että saavat omakseen, jos osallistuvat vaikka 5 kertaa?

Kaiken kaikkiaan näyttää hyvältä, kun on sovittu jo sarja verstaita!

 

Maija

 

14.10.2014

Edelleen pilotti etenee hitaasti – mutta etenee kuitenkin. Olemme keskustelleet ja esitelleet ideaa eri tahoille: Vamos, Rukkila, Sillanpirtti, Hety, tutkijat.

Olemme pudottaneet tavoitteita keskustelujen perusteella. Alussa ajattelimme , että teemme yhteensä 20 kertaa 6 tunnin verstaita. Tältä pohjalta teimme esitteemme: esitevihkonen

6 tuntia kerrallaan tuntuu liian pitkältä ajalta sitoutua ja niinpä olemme uudistaneet esitettämme esitelehti pieni

Tutkijat lähettivät kysymyksiä pohdittavaksi ja ajattelin luonnostella vastauksia  niihin tämänhetkisen tuntemuksen perusteella:

1)      Mitä toimintaa pilotissa on kehitetty?

Toiminnan perustanahan on vuosikymmenien aikana pidetyt viestintäleirit sekä 2009-20012 pidetyt tietotaitotalkoot, joiden aikan pidettiin12 tunnin viestintäverstaita lähes 100 sosiaalialan yhdistyksen kanssa. Aiemminkin viestintäleirejä on pidetty monenlaisten käyttäjäryhmien kanssa.  Nyt joudumme räätälöimään toimintaa yhä pienempiin palasiin, mutta pidämme perusperaatteista kiinni (kts:  www.viekas.fi/leiri/info )

2)      Miten toiminnan nähdään edistävän osallistujien tilannetta (osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, työllistyminen jne.)?

Kokemuksen mukaan toimintaan aiemmin osallistuneet ovat parantaneet viestintävalmiuksiaan ja tätä kautta osallisuuttaan tietoyhteiskuntaan. Toimiminen tiimeissä ja työn saattaminen aina loppuun edistää onnistumisen tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä. Viestintäverstaiden aikana voi löytää itsestään sellaisia kykyjä, joita ei tiennyt olevan olemassakaan ja tämä saattaa lisätä työpaikan löytymistä ihan uusilta aloilta.

3)      Ketä toimintaan on osallistunut?

Tähän asti toiminta on ollut vasta varsinaisten osallistujien etsintää ja heidän kanssaan keskustelua sekä kaksi infotilaisuutta osallistujille (Hety ja Rukkila)

4)      Miten osallistujat on hankittu?

Alussa naiviisti ajateltiin, että näin loistavaan tapahtumaan on suorastaan jonoa, kunhan tieto kulkee. No, totuus on paljon karumpi:

Osallistujia on hankittu ilmoituksilla TE-toimistojen seinillä (ei yhtään yhteydenottoa, keskustelulla Duuri:n vastaavan kanssa (ei osallistujia), keskustelulla Vamoksen kanssa (ainakin yksi kurssi vireillä) , keskustelulla tutun pitkäaikaistyöttömän kanssa ( 1 osallistuja), virittämälla veli etsimään Heinolasta työttömiä tuttuja (saattaa tulla yksi kurssi) , keskustelemaall HTYn vastaavien kanssa ja pitämällä infotilaisuus HTYssä (2-4 osallistujaa) , keskustelemalla asumisyksiköiden (Rukkila ja Sillanpirtti) vastaavien kanssa  ( infotilaisuus ja ensimmäinen verstaspäivä sovittu , Rukkilasta 3 ja Siltamäestä 6 osallistujaa ehkä)

5)      Osallistujien määrä? Kuvailua, missä tilanteessa, minkä ikäisiä jne.?

Tiedetyt 5 Hetyn kautta tulevaa ovat keski-ikäisiä, heistä 3 pitkäaikaistyötöntä ja kaksi Helsingin Työttömien yhdistyksessä toimivia. Jälkimmäiset voisivat toimia myös esimerkkinä muille…

6)      Miten osallistujat ovat voineet vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen?

Alustasti on ajateltu, että he voivat sopia ajankohdasta ja siitä, mitä tehdään, millainen mediatuotos, mitä ruokaa. Tästä syystä on myös alkuperäistä tavoitetta ajan suhteen pudotettu
kuudesta tunnista jopa kahteen kerrallaan.

Ensimmäin hety-läinen kurssi pidettäneen ensi viikolla, kutsut on lähetty ja kysytty, mitä toimintaa haluaa tehdä, kuka haluaa tehdä ruokaa .. Heilelhän on jo pudetty info, missä on suunniteltu mm ruokalistaa. Tarkoitus on ensimmäisellä kerralla yhdessä sopia jatkopäivät ja ajat.
7)      Onko toiminta osa kuntouttavaa työtoimintaa vai muuta vapaaehtoista toimintaa? Miksi päädytty tähän ratkaisuun?

Toiminta on vapaaehtoista. Kuntouttava toiminta vaatii ennakokäsityksemme mukaan paljon sellaista byrokratia, jonka osaamista meillä ei ole

8)      Jos osa kuntouttavaa työtoimintaa, koskevatko samat ehdot esim. poissaoloista kuin muussakin kuntouttavassa työtoiminnassa?

9)      Miten osallistujia on kannustettu osallistumaan toimintaan? Esim. kuntouttavan työtoiminnan päiväkorvaus/ lounas/ liikuntaseteli tms.?

Kannustus opn tapahtunut innostamlla, kertomalla hyvästä ruoasta jne..

10)   Millaisia toiminnan ja sen tavoitteiden toteutumista estäviä ja edistäviä tekijöitä olette havainneet (esim. lainsäädäntö, yhteistyö, toimintakulttuurit)?

Estävänä tekijänä on lähinnä tulevien osallistujien innostuksen puute, uuteen tarttumisen vaikeus ja edistävänä tekijänä ammatti-ihmisten innostunut vastaanotto ja se, että he näkevät pilotin erinomaisena aktivoivana toimenea.

11)   Millaisia näkemyksiä on siitä, voidaanko kehitetyllä toiminnalla ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistää osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja työelämävalmiuksia? Millä tavoin?

Pitkäakaisen kokemuksen perusteella on syntynyt vankka näkemys siitä, että tämäntyyppinen toiminta ehkäisee syrjäytymistä, edistää osallistujien hyvinvointia ja työelämänvalmiuksia tuomalla tietotekniikan mahdollisuudet näkyvksi käyttämällä niitä itse ja luomalla tunnetta, että minähän osaa!

12)   Muut terveiset työryhmälle.
Tsemppiä!
Maija

 

9.9.2014

Pilottimme on edennyt verkalleen esitteitä tehden, yhteyksiä luoden, sisältöjä suunnitellen, hallintoa miettien ja organisoiden.

Olimme tänään Lauran kanssa tapaamassa Kristiina Ahoa Duurissa. Duuri on työvoiman palvelukeskus (http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/tyollistymisen-tuki/duuri/). Saimme paljon informaatioita. Kuulimme mm. että viestintäleirintapaista toimintaa tarjotaan paljon nuorille. Duurin asiakkaina on nuoria, joita on vaikea saada innostumaan pelkän esitteen avulla, vaan tarvittaisiin paikka, mihin he voivat tulla katsomaan ja sitten vähitellen mukaan.

No, meillähän ei ole tälläistä vakinaista toimintaa.

Kristiina kertoi edelleen, että neljän peräkkäisen päivän toiminta voi estää työttömyyskorvauksen saannin, sillä silloin osallsituja ei ole työvoiman käytössä! Kun kerroimme, että osallistuvan sosiaalitoimen projektissa on STM.n päätös, että hanke ei vie osallitujalta työvoimatukia, hän sanoi, että kukin TE-toimisto päättää itsenäisesti ja STM ei niitä määrää. Joten jokaisen mukaan tulevan kohdalla on erikseen neuvoteltava, tai mukaan tulevan on erikseen neuvoteltava, asia kuntoon!

Koska nuorille on paljon tarjontaa eikä esimerkiksi keski-ikäisille naisille, puhumattakaan maahanmuuttaja äideille, ole juuri mitään viestintäverstaan tapaista tarjontaa,  ajattelimmekin, että keskitymme naisryhmiin.  Huomenna – tai siis oikeastaan tänään (kello on jo 0.55) otammekin yhteyttä Helsingin työttömien yhdistykseen, josko heidän kanssaan voisimme viestintäverstaita pitää.

Niin, olemme siis ristineet pilottimme ainakin toistaiseksi Viestintävertas-pilotiksi!

Maija